Julkaistu 24.11.2017

Eduskunnasta

Työelämään mahdollisuus kognitiivisiin mukautuksiin

Eduskunnan täysistunnossa 23.11.2017 on käyty keskustelua yhdenvertaisuuslain 15 §:n muuttamisesta. Lakialoitteessa ehdotetaan, että kyseinen pykälä muutettaisiin seuraavaan muotoon:

Tässä pykälässä tarkoitetut mukautukset voivat pitää sisällään niin fyysiseen ympäristöön ja tarpeistoon tehtäviä muutoksia kuin sellaisia järjestelyjä ja apua, joilla edesautetaan kognitiivista suoriutumista. Mukautusten kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon vammaisen ihmisen tarpeiden lisäksi 1 momentissa tarkoitetun toimijan [työnantajan] koko, taloudellinen asema, toiminnan luonne ja laajuus sekä mukautusten arvioidut kustannukset ja mukautuksia varten saatavissa oleva tuki.

Aloitteen on allekirjoittanut 22 kansanedustajaa kuudesta eri puolueesta. Kaikki allekirjoittajat olivat eduskunnan muistikerhon jäseniä.

Seuraavassa otteita täysistunnossa käydystä keskustelusta:

  • Muistiliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen
    • Hyvässä yhteiskunnassa jokainen kansalainen voi olla osallinen ja kokea oman elämänsä ja elämäntehtävänsä merkitykselliseksi. Työ on osa tätä merkityksellistä elämää, ja siksi tämä lakialoite on tärkeä. On yksilön ja yhteiskunnan kannalta huono asia, jos ihminen joutuu jäämään liian aikaisin pois työstä sen takia, ettei mukauttamistoimenpiteitä ole ymmärretty tai haluttu tehdä.
    • Asennevamma on kaikkein hankalin vamma. Meillä on yhteiskunnassa vielä paljon tarvetta muuttaa asenteita vammaisuutta ja vammaisia kohtaan. Vammaisten syrjiminen näkyy esimerkiksi siinä, ettei esteettömyyden ja palveluiden saavutettavuuden eteen vieläkään tehdä tarpeeksi. Lisäksi eri vammaisryhmiin suhtaudutaan yhteiskunnassa hyvin eri tavoin. Jos asenteet olisivat kunnossa, tätä lakialoitetta ei olisi tarvinnut tehdä, koska silloin yhdenvertaisuuslain nykyinen muotoilu riittäisi turvaamaan kaikkien oikeudet työolosuhteiden mukauttamiseen. Mutta näin ei ole, ja siksi toivon tämän lakialoitteen etenevän suotuisasti. Myös niillä ihmisillä, joilla on kognitiivisia toimintavajauksia, täytyy olla yhtäläiset oikeudet mukautuksiin ja jatkaa työelämässä niin kauan kuin mahdollista. 
  • Muistiliiton 2. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen
    • --- koen, että senkin takia tämä lakialoitekeskustelu on jo itsessään tärkeä, että tuohon asennevammaan paras lääke on tieto. Sitä kautta kun me pystymme ennakkoluuloja ja pelkoja muun muassa muistisairauksia ja muita kognitiivista alentumaa aiheuttavia sairauksia kohtaan vähentämään, me teemme mahdolliseksi sen, että heillä, tämän vamman omaavilla, on parempi mahdollisuus jatkaa työelämässä. Tosiaan kun emme tiedä esimerkiksi juuri muistisairauksista riittävästi, niin silloin teemme päätöksiä luulojen ja pelkojen perusteella. Myös työnantaja tarvitsee tietoa ja tukea samalla tavoin, jotta hän pystyy tekemään sitten niitä oikeita ratkaisuja siellä työpaikalla, jotta esimerkiksi muistisairaan on siellä mahdollista pitempään jatkaa.
    • Yhtä kaikki näissä asioissa minä toivon, että tämänkin kohdalla ymmärretään myös se, että esimerkiksi tämä muistisairaus koskettaa monia muitakin kuin pelkästään työnantajaa tai esimiestä ja työntekijää, se koskettaa usein koko työyhteisöä ja sitten myös muistisairaan lähimmäisiä ja perhettä. Toivon, että tässä yhä vähemmän käytettäisiin tietosuoja-asioita aseena taikka esteenä tai syynä sille, ettei näistä asioista puhuta, vaan avoimuus on hyvä lääke tuon tiedon lisäksi.

Lisätietoja: