Julkaistu 24.10.2017

Yhdenvertaisuutta työelämään muistisairaille

Muistiliitossa on oltu jo pitkään huolissaan siitä, miten yhdenvertaisuuslaki toteutuu muistisairaiden ihmisten työelämässä. Muistisairaiden työssä jatkamisen tueksi voitaisiin käyttää monenlaisia keinoja, mutta ovatko ne käytössä? Tunnetaanko tukimuotoja? Muistisairaus toki edetessään vaikeuttaa työntekoa, mutta ennen eläkkeelle siirtymistä tulisi aina kartoittaa, onko jatkaminen mahdollista.

Muistiliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen on tehnyt lakialoitteen, jonka on allekirjoittanut myös suuri joukko Eduskunnan muistikerhon jäseniä. Lakialoitteessa todetaan muun muassa näin:

"Lainsäädännössä ei ole yksityiskohtaisemmin määritelty, minkälaisia mukautuksia tapauskohtaisesti edellytetään. Vaadittuja mukautuksia ei myöskään ole erikseen rajattu niin, että esimerkiksi kognitiivista toimintaa vaikeuttavien rajoitusten aiheuttama ns. kognitiiviseen ergonomiaan kohdistuva mukautustarve olisi jätetty velvollisuuden ulkopuolelle.

Käytännössä kuitenkin tällä hetkellä mukauttaminen ymmärretään usein vain liikuntavaikeuksien sekä näkö- tai kuulovammaa kompensoivien apuvälineiden hankintana, ja kognitiivisen ergonomian mukautuksia ei usein tehdä lain hengen edellyttämällä tavalla.

Selkeyttämällä lain säännöstä näiltä osin voitaisiin laista saada informatiivisempi ja lisätä kognitiiviseen ergonomiaan kohdistuvien mukautusten toteuttamista.

Kognitiiviseen ergonomiaan kohdistuvien mukautusten laajemmalla käytöllä voitaisiin edistää
kognitiivisista rajoitteista kärsivien toimintamahdollisuuksia yhteiskunnassa ja lisätä heidän osallistumistaan työelämään.

Suomessa on tällä hetkellä esimerkiksi noin 7 000 työikäistä muistisairasta. Heistä monet ovat joutuneet jäämään heti diagnoosin saatuaan eläkkeelle. Kognitiivisen mukauttamisen avulla olisi mahdollista pidentää heidän työssä olemistaan jopa useilla vuosilla, mikä voisi tuottaa myös positiivisia kansantaloudellisia vaikutuksia."

Lisätietoja: