Julkaistu 21.9.2018

ADI-raportti: Joka kolmas sekunti joku sairastuu

ADI-raportti: Joka kolmas sekunti joku sairastuu

Tänään 21.9. vietetään jälleen Maailman Alzheimer-päivää. Joka kolmas sekunti joku ihminen sairastuu maailmassa muistisairauteen.

Tällä hetkellä maailmassa on 50 miljoonaa muistisairauteen sairastunutta ihmistä, Muistiliiton maailman kattojärjestö Alzheimer’s Disease International (ADI) muistuttaa tänään julkaistussa raportissaan. Ennusteen mukaan vuonna 2050 maailmassa on 152 miljoonaa muistisairautta sairastavaa ihmistä.

The State of the art of dementia research: New frontiers -raportissa 21 maailman johtavaa muistisairauksien tutkijaa pohtii tutkimuksen nykytilannetta ja tulevaisuuden näkymiä. Muistisairauksien tutkimuksessa ei ole tapahtunut suuria läpimurtoja 20 vuoteen. Muistisairaudet ovat seitsemänneksi yleisin kuolinsyy maailman mittakaavassa, mutta edelleenkään näköpiirissä ei ole parantavaa lääkehoitoa, vaikka monessa tapauksessa lääkkeillä on mahdollista lievittää oireita ja hidastaa taudin kulkua.  

Raportti muistuttaa, että muistisairaudet ovat yksi polttavimmista 2000-luvun globaaleista sosiaalisista ja terveyttä uhkaavista kriiseistä.

Muistisairausdiagnoosin saaminen kestää usein liian pitkään. Tämä tuli ilmi myös eurooppalaisessa Carers’ Survey -tutkimuksessa, jossa haastateltiin muistisairaiden ihmisten läheisiä. Alzheimer Europen tutkimuksessa olivat mukana Suomen lisäksi Hollanti, Skotlanti, Tsekki ja Italia. Suomessa tutkimukseen vastasi 2017 keväällä 363 muistisairaan läheistä.

Suomessa moni asia on mallillaan muistisairauksien diagnosoinnissa, ennen kaikkea se, kuinka muistisairaudesta kerrotaan diagnoosihetkellä. Suomessa oltiin tyytyväisiä lääkärin toimintaan tapaamisessa, jossa diagnoosista kerrottiin, mutta:

• 29 % vastasi, ettei tapaamisessa tehty selkeää suunnitelmaa tulevista yhteydenotoista ja seurannasta
• 26 % tunsi, ettei tapaamisessa ollut tarpeeksi mahdollisuuksia kysymysten esittämiselle
• 25 % piti tapaamista liian lyhyenä

Diagnoosin saamisen yhteydessä toivottiin käytännön neuvoja siihen, kuinka elää hyvää elämää muistisairauden kanssa, mutta moni jäi niistä paitsi. Huolestuttavaa on, että diagnoosin saaminen viivästyy liian usein. Lähes puolet Carers Survey -tutkimukseen vastanneista ajatteli, että diagnoosista olisi ollut enemmän hyötyä, jos se olisi tehty varhaisemmassa vaiheessa.

Keskimäärin tutkimuksissa mukana olleissa maissa kesti kaksi vuotta saada diagnoosi. Läheisten mukaan suurimpia esteitä riittävän varhaiselle diagnoosille olivat, ettei muististaan huolestunutta otettu riittävän vakavasti alkuvaiheessa tai ettei hän halunnut hakeutua tutkimuksiin.

Lisätietoja

Raportti The state of the art dementia research: New frontiers. Alzheimer’s Disease International 2018. Tiedote raportista englanniksi ja suomeksi (21.9.2018).

Carers’ Survey, Alzheimer Europe 2018. Tutkimuksen tiivistelmä suomeksi täällä.

Muita uutisia