Julkaistu 26.4.2018

Uusi laki tarkentaa muistisairaan itsemääräämisoikeutta

Uusi laki tarkentaa muistisairaan itsemääräämisoikeutta

Uusi potilas- ja asiakaslaki tarkentaa muistisairaan ihmisen itsemääräämisoikeutta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Samoin sitä, millä edellytyksillä rajoitustoimenpiteitä voi käyttää.

Muistisairaat ihmiset ovat suurin yksittäinen ryhmä, jota uusi lainsäädäntö koskee. Muistiliitto on ollut aktiivisesti mukana uutta asiakas- ja potilaslakia valmistelleessa työryhmässä. Muistiliiton asiantuntija Mari Luonsinen pitää lakia merkittävänä edistysaskeleena. Tällä hetkellä lainsäädännöstä puuttuvat selkeät säännöt siitä, milloin ja miten itsemääräämisoikeutta saa rajoittaa esimerkiksi vanhustenhuollossa.

Keskiössä ovat muistisairaan ihmisarvo, ihmisoikeuksien toteutuminen ja oikeusturva.

”Tässähän on kyse muistisairaan ihmisen perusoikeuksista ja siitä, miten niitä turvataan”, hän painottaa.

Hyvää tulevassa laissa on myös se, että ihmistä tuetaan päätöksenteossa, jos hänellä on vaikeuksia toteuttaa itsemääräämisoikeuttaan. Lakiin kirjataan myös aiempaa tarkemmat säännökset hoitotahdosta.

”Hoitohenkilökunnan on muistettava kysyä, onko ihminen tehnyt hoitotahdon ja haluaisiko hän sellaisen tehdä. Hänelle on siis kerrottava tästä mahdollisuudesta”, Luonsinen kuvailee.

Laissa määritellään tarkasti, milloin itsemääräämisoikeutta voi rajoittaa.

”Muistiliiton kanta on, että rajoittaminen on kerta kaikkiaan viimeisin keino. Rajoitustoimenpiteitä ei voi perustella esimerkiksi henkilöstön vähyydellä, kiireellä tai omaisten vaatimuksilla”, Muistiliiton juridinen asiantuntija Jasmiina Jokinen painottaa.

Itsemääräämisoikeutta tarkentavia säännöksiä on toivottu pitkään myös sosiaali- ja terveydenhuollossa, jotta työntekijät tietävät kaikissa tilanteissa, miten toimia. Muistiliitossa nähdään, että tuleva lainsäädäntö avaa mahdollisuuden parantaa hoitokulttuuria syvemmältä.

”Monessa paikassa joudutaan varmasti myllyttämään omaa toimintakulttuuria. Aina ei voida odottaa, että asenne muuttuu. Joskus on luotava sääntöjä, jotta asenne muuttuu”, Luonsinen pohtii.

”Uskon, että tästä saadaan ihmisiä kunnioittava laki, joka suojaa asiakasta ja potilasta sekä antaa työntekijöille selkeät säännöt”, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk) totesi, kun sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä kertoi ehdotuksistaan.

Lainsäädäntö on poikkeuksellinen myös kansainvälisesti. Hallitus aikoo lähettää lakiesityksen lausunnoille kesäkuussa, jolloin se tulisi eduskuntaan syksyllä. Voimaan uusi laki tulee vuoden 2020 aikana. Valtiovarainministeriö on näyttänyt vihreää valoa myös sille, että myös sen toimeenpanoon on luvassa rahaa.

Työryhmän esitys ja lakiluonnos löytyvät täältä sosiaali- ja terveysministeriö sivuilta. 

Lisätietoja:

Muita uutisia