Ajankohtaista

Julkaistu 14.5.2022

Toteutuessaan uusi vammaispalvelulaki syrjisi yli 65-vuotiaita muistisairaita

Muistisairaudet ovat neurologisia sairauksia, jotka edetessään vaikeuttavat ihmisen itsenäistä toimintaa ja osallistumista yhteiskuntaan. Suomessa moni muistisairautta sairastava on joutunut kamppailemaan saadakseen esimerkiksi kuljetuspalveluita, jotka mahdollistavat osallistumisen harrastuksiin ja ihmissuhteiden ylläpitämisen.

Esitys uudeksi vammaispalvelulaiksi ei valitettavasti toteutuessaan korjaisi tilannetta. Muistiliiton liittovaltuusto vaatii kannanotossaan, että lakiesitystä korjataan vastaamaan paremmin YK:n vammaisyleissopimusta ja ikään liittyvät rajaukset poistetaan esityksestä.

Suomi ratifioi YK:n vammaisyleissopimuksen vuonna 2016. Vammaisyleissopimus määrittelee vammaisuuden toimintarajoitteen näkökulmasta, ei lääketieteellisenä diagnoosina. Vammaisyleissopimuksen mukaan vammaisiin henkilöihin kuuluvat ne, joilla on sellainen pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, joka vuorovaikutuksessa erilaisten esteiden kanssa voi estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. Yksi sopimuksen keskeisistä periaatteista on vammaisten henkilöiden osallistuminen ja osallisuus yhteiskuntaan.

– Vammaisyleissopimuksen mukaan henkilön oikeuksia tulee arvioida suhteessa toimintarajoitteeseen, toimintarajoitteen vaikutukseen ihmisen toimintamahdollisuuksiin ja osallistumiseen sekä suhteessa yhteiskuntaan. Vammaisyleissopimuksen vammaisuuden määritelmä ei myöskään tunne ikärajausta, Muistiliiton liittovaltuuston varapuheenjohtaja Sirpa Pietikäinen toteaa.

Edetessään muistisairaus rappeuttaa aivoja sekä vaikuttaa moninaisesti ja laaja-alaisesti tiedonkäsittelyyn. Muistisairas henkilö saattaa tarvita apua ja tukea hahmottamiseen kuten tutussakin ympäristössä suunnistamiseen ja liikkumiseen sekä teknisten laitteiden käyttämiseen. Muistisairauden edetessä ihminen jossain vaiheessa menettää ajokortin, jolloin hän tarvitsee kuljetuspalvelua päivittäisten asioiden hoitamiseen ja osallistumiseen. Muistisairaus vaikeuttaa myös julkisen liikenteen käyttämistä ja monilla alueilla julkista liikennettä ei yksinkertaisesti ole. Myös puolison liikkuminen usein vaikeutuu, kun pariskunnan ainoa ajokortti menetetään.

Kuljetuspalvelut ovat edellytys sille, että sairastunut voi osallistua yhteiskuntaan kuten pitää yllä sosiaalisia suhteita ja tehdä itselle mielekkäitä asioita kodin ulkopuolella, esimerkiksi harrastaa tai ja hoitaa omia asioitaan. Tämä on tärkeää kotona asuvien muistisairaiden ja myös heistä huolta pitävien läheisten toimintakyvyn ylläpitämisen kannalta.

Muistiliiton liittovaltuusto toteaa, että valmisteilla olevan uuden vammaispalvelulain soveltamisalan rajaus on syrjivä ja asettaa vammaiset henkilöt iän perusteella keskenään eriarvoiseen asemaan. Uudessa vammaispalvelulakia koskevassa esityksessä ikärajaus on lisäksi tehty diagnoosiperustaisesti (korkeaan ikään liittyvä sairaus, vamma tai rappeutuminen) ja niin, että yhteyden osoittamisesta ei ole esitetty mitään lääketieteellistä analyysia.

Liittovaltuusto vaatii esityksen korjaamista, sillä YK:n vammaisyleissopimuksen allekirjoittaneilla osapuolilla on velvollisuus edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti heidän ihmisoikeuksiensa ja perusvapauksiensa toteutuminen.  

– Vammaispalvelulaki on tärkeä ja odotettu uudistus. Esityksessä on myös paljon hyvää, kuten lakiin kirjattu mahdollisuus ilmaista oma tahtonsa tuetusti, Muistiliiton liittohallituksen puheenjohtaja Jenni Kulmala toteaa.

– Tuettu päätöksenteko on osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden turvaaja myös muistisairaille ihmisille. Jos heidät kuitenkin suljetaan lain soveltamisen ulkopuolelle iän perusteella, hyvillä kirjauksilla ei ole merkitystä, Kulmala jatkaa.

Muistiliiton liittovaltuusto kokoontui kevätkokoukseensa 14.5.2022 Helsingissä. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat.

Muita uutisia