Julkaistu 15.11.2016

Sanoilla on merkitystä

Muistiliitto on aktiivinen käsitteiden uudistaja, ja suomalainen muistisairaus-sanasto on kansainvälisestikin uraauurtavaa. Suomessa on esimerkiksi puhuttu jo vuosia muistisairauksista, kun maailmalla käytetään edelleen leimaavammin oiresanaa dementia.

– Sanat rakentavat maailmoja ja osaltaan esimerkiksi ylläpitävät tai torjuvat ennakkoluuloja. Sanojen avulla voimme luoda hyväksyvää ja arvostavaa ilmapiiriä – tai päinvastoin. Uskomme Muistiliitossa vahvasti siihen, että käytetyt termit vaikuttavat myös siihen, miten muistisairaisiin ihmisiin suhtaudutaan ja millaisia palveluja heidän tuekseen rakennetaan. Siksi me haluamme käyttää ja edistää muistiystävällistä käsitteistöä, toteaa Muistiliiton toiminnanjohtaja Eila Okkonen.

Omannäköistä elämää yhteisökodissa

Viime vuosina Muistiliitossa on alettu puhua yhteisökodista. Koti merkitsee ihmisille yleensä turvallisuutta, rauhallisuutta, menneisyyden muistoja ja tulevaisuuden suunnitelmia. Koti on paikka, jossa voi kokea olevansa oma itsensä ja jossa voi tehdä itselle tärkeitä asioita. Tällainen tulisi kodin olla myös silloin, kun asuminen omassa yksityiskodissa ei enää ole mahdollista.

– Yhteisökoti-termi on erityisen ajankohtainen juuri nyt, kun Suomessa hallitustasollakin kehitetään koti-, omais- ja perhehoitoa. Laitos ei voi olla kenenkään koti. Tavoitteena on, että kulkisimme kohti tarpeita vastaavia, elämänmakuisia asumis-, kuntoutus- ja hoivapalveluita, sanoo Okkonen.

Yhteisökoti voi olla esimerkiksi tehostetun palveluasumisen yksikkö, perhehoitokoti tai senioritalo, jossa tarvitsemiaan palveluja saa omaan asuntoon. Yhteisökodissa on mahdollisuus elää omannäköistä elämää sekä osallistua yhteisön ja lähiympäristön toimintaan omien voimavarojen ja toiveiden mukaisesti. Yhteisökodin yhteisöllisyys ja kuntoutumisen tukeminen ylläpitävät toimintakykyä ja elämänlaatua. Muistisairaalla henkilöllä on oikeus olla osallisena omassa yhteisössään sekä määritellä kotinsa.

Lue lisää:

Lisätietoja: