Julkaistu 6.3.2019

Omaishoidolle tarvitaan yhtenäiset kriteerit – muistisairaudet isoin omaishoidon ryhmä

Omaishoitajien määrä on lisääntynyt Suomessa kuudella prosentilla vuodesta 2015, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön raportti Omais- ja perhehoidon kehitys vuosina 2015–2018. Samalla muistisairauksista on tullut yleisin omaishoidon syy.

Vuonna 2017 Suomessa oli 47 886 omaishoidettavaa. Heillä muistisairaus tai muistin muita ongelmia oli 34 prosentilla.

– Todellisuudessa muistisairasta omaistaan hoitavien määrä on vielä suurempi, sillä kaikki omaisiaan hoitavat eivät täytä omaishoidon kriteereitä. He voivat jäädä tuen ulkopuolelle kokonaan, sanoo suunnittelija Outi Ronkainen Muistiliiton Minun Valintani -hankkeesta.

– Kriteerit ovat nyt liian erilaiset eri puolilla Suomea. Niiden pitäisi olla tasa-arvoisemmat kaikille, Ronkainen toteaa.

Omaishoidontuen ulkopuolella toimivat omaishoitajat tarvitsevat yhtä lailla lepoa, virkistystä ja vapaapäiviä.  Kunta voi järjestää vapaata ilman omaishoitosopimusta omaistaan tai läheistään hoitavalle henkilölle, jonka antama hoito ja huolenpito on päivittäin sitovaa. Kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidon järjestämisestä vapaan aikana.

– Mutta jos kuntaan ei ole mitään kontaktia, niin miten tuen pariin löytää?

Muistisairaus tuo omaishoitoon omat haasteensa.

– Muistisairaan omaishoito on erilaista verrattuna toisiin pitkäaikaissairauksiin. Omaishoitajalta vaaditaan kykyä organisoida, ohjata ja neuvoa arjen toiminnoissa. Muistisairas tarvitsee usein aikaa ja tutut rutiinit helpottavat arjen sujumista. Myös vuorovaikutuksella on suuri merkitys. Siksi muistisairasta omaistaan hoitavat tarvitsevat tukea ja valmennusta, Ronkainen sanoo.

Puolet pitää lakisääteiset vapaat

Raportti kertoo myös, että vain puolet omaishoitajista pitää heille myönnetyt lakisääteiset vapaat. Omaishoitajilla on oikeus vähintään kahteen vapaavuorokauteen kuukaudessa ja kolmeen, mikäli hoito on lähes ympärivuorokautisesti sitovaa.

– Kunnan palveluiden tulisi olla joustavia ja räätälöityjä, jotta vapaiden pitäminen onnistuisi paremmin.

Minun valintani -hankkeessa vahvistetaan muistisairaiden ja läheisten kykyä tehdä harkittuja valintoja uudistuvassa sote-toimintaympäristössä sekä edistetään muistisairaiden ihmisten kuulemista oman elämänsä asiantuntijoina. Jo tällä hetkellä sote-palveluiden hoitopolut ovat epäselviä ja vaihtelevat kunnittain – työkaluja tarvitaan jo nykyiseen tilanteen, mutta erityisesti mahdollisen soten myötä.

– Mahdollinen sote laajentaa asiakkaan mahdollisuutta valita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, mutta myös samalla vaatii valitsijalta tietotaitoa tehdä hyviä ja harkittuja päätöksiä. Valintojen tekemiseen tarvitaan tietoa mitä valita, mistä valita ja miksi valita, Ronkainen sanoo.

Hankkeen tarkoituksena on kehittää ja tarjota muistisairaille ja läheisille tuetun päätöksenteonmalleja ja tukimateriaaleja valintojen tekemiseen. Hankkeen avulla muistiyhdistykset saavat keinoja omaan neuvontatyöhönsä.

Lisätietoja:

Outi Ronkainen
asiantuntija
puh. 09 6226 2027, 044 7277 403
outi.ronkainen@muistiliitto.fi
Minun valintani -hankkeen suunnittelu ja toteutus.