Julkaistu 2.2.2017

Muistisairauksien Käypä hoito -suositus päivitetty

Muistisairauksien Käypä hoito -suositus päivitetty

Muistisairauksien Käypä hoito -suositus on päivitetty, ja se huomioi nyt aiempaa laajemmin lääkkeettömän hoidon. Suosituksen päivityksessä on huomioitu tuore tutkimustieto sekä diagnostiikan ja hoitomuotojen kehitys. Aiempi suositus oli vuodelta 2010.

Muistisairaiden ihmisten määrä

Muistisairaiden ihmisten määrä kasvaa väestön ikääntyessä, joten määrät ovat huomattavasti vuoden 2010 suosituksessa esitettyjä suuremmat. Suomessa on muistisairaita ihmisiä arviolta 193 000, ja heistä noin 93 000 vähintään sairauden keskivaikeassa vaiheessa. Vuosittain muistisairauksiin sairastuu noin 14 500 suomalaista.

– Muistiliitto otti nämä Käypä hoito -suositukseenkin nyt päivitetyt luvut käyttöön jo vuonna 2015. Isompi muutos uudessa suosituksessa onkin niiden henkilöiden määrä, joiden tiedonkäsittely, kuten muistitoiminnot, on lievästi heikentynyt, sanoo Muistiliiton asiantuntija Kirsti Kuusterä.

Uuden suosituksen mukaan tiedonkäsittelyn heikentymistä on jo 200 000 suomalaisella. Vuoden 2010 suosituksessa määrän arveltiin olevan 120 000. Lievällä kognitiivisella heikentymällä tarkoitetaan tiedonkäsittelyoireita, mutta ei (vielä) varsinaista toimintakyvyn heikentymistä. Kyseessä ei ole sairaus, vaan oireyhtymä, jonka syyt ja oireiden kokonaisuus vaihtelevat. Heikentymä voi kuitenkin edetä kohti etenevää muistisairautta, kuten Alzheimerin tautia.

Suosituksessa todetaan lisäksi, että joka kolmas yli 65-vuotias suomalainen kokee muistioireita.

Lääkkeettömät keinot

Uusi Käypä hoito -suositus painottaa lääkkeettömiä keinoja ensisijaisena hoitona myös niin sanotuille käytösoireille. Käytösoire-termillä tarkoitetaan usein "toistuvaa, ulkopuolisen silmin hankalaa käyttäytymistä, joka viestii muistisairaan ihmisen tarpeista tai kärsimyksestä ja kuormittaa lähiympäristöä". Koska niin sanotuissa käytösoireissa on yleisesti kysymys muistisairaan ihmisen reaktioista, tunnetilojen ja tarpeiden ilmaisuista sekä kommunikaatiosta, voi niitä myös helpottaa lääkkeettömin keinoin.

Käypä hoito -suosituksessa on tutkittua tietoa lääkkeettömän hoidon vaikuttavuudesta. Muun muassa musiikkiterapiaa ja ryhmätoimintaa suositellaan lieventämään käyttäytymisen muutoksia. Lisäksi tuore suositus korostaa läheisiin ja hoitohenkilökuntaan kohdistuvia, kommunikaatiota ja ihmislähtöistä hoitoa edistäviä interventioita sekä aidosti tarpeita vastaavaa hoitoa.

Turvallisuus

Päivitetyssä suosituksessa nostetaan esiin myös turvallisuudesta huolehtiminen osana muistisairaan ihmisen hoitoa. Huomioitavia seikkoja ovat esimerkiksi ampuma-aseiden hallussapitoasiat ja ajolupa, josta on lisätty suositukseen oma osionsa.

Lievä muistisairaus on aina este raskaiden ajoneuvojen kuljettamiselle, mutta henkilöauton ajoterveysvaatimukset voivat vielä täyttyä. Suosituksen mukaan ajoterveyden säännöllinen arviointi onkin osa yksilöllistä hoitosuunnitelmaa.

Tutumpia termejä

Käypä hoito -suosituksen kohderyhmänä ovat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, joten suosituksessa käytetään ammattitermistöä. Päivitetyssä suosituksessa osalle termeistä on kuitenkin löydetty aiempaa luontevammat suomenkieliset vastineet. Esimerkiksi kognitiiviset ongelmat ovat korvautuneet tiedonkäsittelyn ongelmilla, vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä muutettuaivoverenkiertosairauden muistisairaudeksi ja frontotemporaalinen dementia selkiytettyotsalohkodementialla.

– On tärkeää, että muistisairaita ihmisiä kohdatessa sanasto on ihmiselle itselleen ymmärrettävää. Muistiliitto on jo lähes kymmenen vuoden ajan tehnyt muistisairauksista käytettävää termistöä ymmärrettävämmäksi ammattikielen sijaan. Me olemme esimerkiksi puhuneet verisuoniperäisestä muistisairaudesta, painottaa Kuusterä.

Lisätietoa:

• Muistisairauksien Käypä hoito -suositus (Duodecim 27.1.2017). Lääkäriseura Duodecim julkaisee riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lääkärit ja terveydenhuollon henkilöstö käyttävät suosituksia hoitopäätösten pohjana. Suosituksista tuotetaan myös tiiviimmät potilasversiot.
• Muistiliiton käsitteistö

Muita uutisia