Julkaistu 21.1.2021

Muistisairaan kotona asuminen tarvitsee tuekseen riittävät palvelut

Muistisairaiden ihmisten määrä kasvaa ja sairastuneista yhä useampi asuu kotona. Kotona asumisen mahdollistavat erilaiset palvelut, jotka auttavat selviämään arjessa. Uuden Muistibarometrin mukaan kaikki kuntien palvelut eivät kuitenkaan vielä ole tarpeeksi hyvällä tasolla.

– Omatoimisuuden tukeminen ja kevyemmän tuen tarjoaminen sairauden alussa ja keskivaiheessa pitää sairastuneen toimintakykyä yllä, mikä siirtää raskaampien palveluiden piiriin siirtymistä, kertoo Muistiliiton asiantuntija Satu Tommola.

Muistisairaiden ihmisten palveluiden tilaa valtakunnallisesti kartoitettiin juuri julkaistussa Muistibarometrissa. Kysely lähetettiin Manner-Suomen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoiminta-alueiden ikääntyneiden palveluista vastaaville tahoille. Vastausprosentti oli 79 ja kuntakattavuus 82,7 prosenttia. Edellinen barometri julkaistiin viisi vuotta sitten.

Kotona asumisen mahdollistavat erilaiset kotiin tuotavat palvelut. Niiden tulee vastata muistisairaan ja hänen omaistensa tarpeisiin, jotta niistä on hyötyä. Kuntien on sekä inhimillisesti että taloudellisesti järkevää tukea kotona asumista palveluilla.

– Monien tukimuotojen osalta viidessä vuodessa on tapahtunut hyppäyksiä parempaan, mutta esimerkiksi yöhoito ja kotilomitus eli kotiin tuotava lomitusapu ovat jääneet jälkeen kehityksestä, sanoo Tommola.

– Omaishoitajan jaksamista tukee se, että hän voi välillä nukkua yönsä kunnolla ja pääsee käväisemään asioillaan tai voi joskus olla pidempäänkin pois, ilman, että muistisairas läheinen pitää viedä jonnekin muualle asumaan siksi aikaa.

Muistisairaus on yleisin omaishoidon syy. Muistibarometrin mukaan muistisairaiden ihmisten omaishoitajien kuntoutuksen saatavuuden hyväksi tai jokseenkin hyväksi arvioivien määrässä on tapahtunut viidessä vuodessa 10 prosenttiyksikön lasku alaspäin, mikä on huolestuttavaa omaishoitajien jaksamisen kannalta. Omaishoitajien jaksaminen on kotona asumisen kannalta välttämätöntä.

Kotona asumista tukevat myös esimerkiksi päivätoiminnan saatavuus ja laatu. Päivätoiminta, jossa huomioidaan muistisairaat ihmiset, tukee sekä yksin asuvia että muistiperheitä. Päivätoiminta ylläpitää toimintakykyä monella tapaa, esimerkiksi vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa on yksi sairauden etenemistä jarruttava tekijä. Päivätoiminnan avulla voidaan myös pitää yhteyttä yksin asuviin ihmisiin, jolloin vaikkapa kunnon heikkeneminen huomataan. Noin puolet vastaajista piti muistisairaille suunnatun päivätoiminnan saatavuutta ja laatua hyvänä tai jokseenkin hyvänä.

Vuoden 2020 Muistibarometri tehtiin yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa osana kansallista muistiohjelmaa (2012–2020).

Lisätietoja:

Satu Tommola
asiantuntija, kansallisen muistiohjelman järjestöllinen toteuttaminen
puh. 09 6226 2012, 044 727 7400
satu.tommola@muistiliitto.fi
Kansallinen muistiohjelma, Muistibarometri, muistikummitoiminnan verkkokurssit, Muistiaktiivit-verkosto