Ajankohtaista

Julkaistu 7.4.2022

Muistiliitto on pettynyt esitykseen vammaispalvelulainsäädännöstä

Muistiliitto on pettynyt vammaispalvelulainsäädäntöä koskevaan esitykseen. Ikääntyneet muistisairaat ja muut vammaiset henkilöt tulevat rajatuksi lain soveltamisalan ulkopuolelle ikänsä perusteella, mikä on ristiriidassa YK:n vammaissopimuksen kanssa.

YK:n vammaissopimuksen tarkoituksena on taata vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet, edistää ja suojella näitä oikeuksia ja vapauksia sekä edistää vammaisten henkilöiden ihmisarvon kunnioittamista. Suomi on ratifioinut vammaissopimuksen kesäkuussa 2016 ja sitoutunut turvaamaan sopimuksessa määritellyt oikeudet. Muistiliitto pitää huolestuttavana, ettei vammaissopimuksen velvoitteita ole kirjattu lakiesityksen perusteluihin. Vammaisyleissopimuksen vammaisuuden määritelmä ei tunne ikärajausta.

– Esityksen perusteluissa tulee tuoda vahvemmin esiin, että vammaisiin henkilöihin kuuluvat ne, joilla on pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, joka voi estää heidän täysimääräisen osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. Näkemyksemme mukaan vammaispalvelulain soveltamisalan rajaus on syrjivä ja asettaa vammaiset henkilöt iän perusteella keskenään eriarvoiseen asemaan, kehittämispäällikkö Minna Teiska toteaa.

Muistiliitto on huolissaan esityksen perustelusta, jonka mukaan ikääntyneet tarvitsevat lähinnä hoivaa ja hoitoa eivätkä niinkään osallisuutta edistäviä palveluja.

– Perustelut ovat kestämättömät, sillä osallistumisoikeudet kuuluvat Suomessa perustuslain nojalla kaikille, sanoo toiminnanjohtaja Katariina Suomu.

Myönteistä esityksessä on, että lain perusteluissa on nostettu esiin varhain alkaneet muistisairaudet eli nuoremmat muistisairaat henkilöt, jotka tarvitsevat vammaispalvelulain mukaisia tukitoimia ollakseen paremmin osallisia yhteiskunnassa. Muistiliitto pitää merkittävänä, että lakiin on kirjattu mahdollisuudesta ilmaista oma tahtonsa tuetusti. Mahdollisuus tuettuun päätöksentekoon on tärkeä osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden turvaaja myös muistisairaiden ihmisten kohdalla.

Lue Muistiliiton lausunto kokonaisuudessaan (pdf). 

Lisätietoja:

Muita uutisia