Julkaistu 13.3.2017

Muistiliiton puheenjohtaja huolissaan muistisairaiden kaltoinkohtelusta

Muistiliiton puheenjohtaja huolissaan muistisairaiden kaltoinkohtelusta

Kansanedustaja, Muistiliiton hallituksen puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen on erittäin huolissaan uusista tutkimustuloksista, joissa todetaan, että psykoosilääkkeiden ja fyysisten rajoitteiden käyttö on yleistä iäkkäiden muistihäiriöpotilaiden hoidossa. Lääketieteen lisensiaatti Marja Kurosen tuore väitöstutkimus osoittaa, että niitä käytetään runsaasti etenkin laitoshoidossa oleville potilaille.

Myös terveystieteiden tohtori Heidi Sipiläisen vuonna 2016 valmistuneessa väitöstutkimuksessa tuli esille samanlainen todellisuus eli 85 prosenttia hoitajista oli havainnut muistisairaiden hoitoyhteisöissä psyykkistä tai sosiaalista kaltoinkohtelua. Fyysistä kaltoinkohtelua tunnisti 63 prosenttia vastaajista.

– Hoitajien syyllistäminen ei korjaa tilannetta, sillä kaltoinkohtelun syyt ovat moninaiset. Siihen altistavia tekijöitä ovat ainakin liian pienet henkilöstöresurssit, koulutuksen, ammattitaidon ja osaamisen puutteet, työyhteisön huonoilmapiiri, johtamisen ongelmat sekä vanhustyöhön sopimattomien henkilöiden rekrytointi. Mikään yksittäinen tekijä ei selitä kaltoinkohtelua, vaan usein kyseessä on monen tekijän summa.

Merja Mäkisalo-Ropponen kertoo, että Muistiliitossa ollaan huolissaan erityisesti resursseista ja siitä, että valmistuvat työntekijät eivät välttämättä saa koulutuksen aikana riittäviä valmiuksia kohdata muistisairaita henkilöitä. Tarvitsemme myös edelleen soveltuvuuskokeita opiskelijavalinnoissa, jotta alalle ei hakeudu hoitotyöhön soveltumattomia opiskelijoita.

– Marja Kurosen väitöskirjassaan peräänkuuluttamia lääkkeettömän hoidon keinoja ei joko osata käyttää tai niiden käytölle ei ole aikaa. Lisäksi erikoistumiskoulutusten järjestäminen muistityöhön on tällä hetkellä esimerkiksi ammattikorkeakouluissa erittäin puutteellista.

– Ikääntyvässä Suomessa myös muistisairaudet yleistyvät jatkuvasti. On inhimillisesti täysin kestämätöntä, jos kaltoinkohtelua ei saada vähenemään. Avainasemassa onkin parempi koulutus ja riittävät resurssit. Yhteiskunnan sivistyksen mittari on se, miten kohtelemme heikompiamme.

Lisätietoja:

Muita uutisia