Ajankohtaista

Julkaistu 12.11.2022

Muistiliiton liittovaltuusto vaatii: Muistisairaiden ja ikääntyvien määrän kasvuun on vastattava investoimalla, ei säästämällä

Suomi on yksi Euroopan nopeimmin ikääntyvistä yhteiskunnista. Samalla kasvaa myös muistisairaiden määrä. Tällä hetkellä sairastuneita on jo yli 200 000. Muistiliiton liittovaltuusto on huolissaan siitä, että muistisairaiden ja ikääntyneiden palveluita tarkastellaan yhä useammin pelkkänä kustannuseränä.

Eduskunta käsittelee parhaillaan vammaispalvelulain uudistusta. Muistiliitto ei hyväksy esitykseen sisältyvää ikääntymisrajausta, joka käytännössä rajaisi ikääntyneet muistisairautta sairastavat vammaispalveluiden ulkopuolelle.

– Muistisairaus aiheuttaa kognitiivisen vamman, joka puolestaan aiheuttaa mm. hahmottamisen ongelmia ja edelleen vaikeuttaa vaikkapa itsenäistä liikkumista kodin ulkopuolella, toiminnanjohtaja Katariina Suomu toteaa. Ihmisen halu ja kyky osallistua yhteiskunnalliseen elämään tai harrastuksiin ei katoa muistisairauden myötä, päinvastoin aktiivisuus ylläpitää toimintakykyä. Osallistumista tulee tukea esimerkiksi kuljetuspalveluilla ja henkilökohtaisella avulla. Esityksestä välittyy voimakkaasti kuva, että ikääntymisrajaus on tehty taloudellisin perustein, ei vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta ajatellen, Suomu jatkaa.

Muistiliitto peräänkuuluttaa päättäjiltä rohkeutta investoida ikääntyvän väestön ja muistisairaiden palveluihin. Valtaosa muistisairaista asuu nyt ja tulevaisuudessa kotona joko omaishoitajan kanssa tai yksin, ja muistisairasta läheistään hoitavat ovat suurin omaishoitajien ryhmä. Omaishoito on yhteiskunnalle erittäin kustannustehokas hoivan muoto ympärivuorokautiseen palveluasumiseen verrattuna, joten omaishoitajien tukeen ja jaksamiseen kannattaa investoida varmistamalla riittävä omaishoidon palkkio sekä vapaapäivät.

- Esimerkiksi päivätoiminta tukee sairastuneen toimintakykyä ja läheisen jaksamista, mutta pandemian jälkeen osa kunnista ei ole enää käynnistänyt toimintaa. Tämä on lyhytnäköistä politiikkaa, Suomu toteaa. Tarvitaan myös lisää tuettua, yhteisöllistä asumista ja hoivan uusia muotoja kuten perhehoitoa ikääntyneille ja muistisairaille, Suomu toteaa.

Muistisairauksiin ei vielä ole parantavia hoitoja, mutta tutkimus on osoittanut, että jopa 40 % muistisairauksista olisi ehkäistävissä tai ainakin sairauden puhkeamista voitaisiin viivästyttää.

- Puuttumalla muistisairauden riskitekijöihin ja vahvistamalla suojaavia tekijöitä voidaan lisätä terveyttä ja säästää euroja, puheenjohtaja Jenni Kulmala sanoo. Hyvinvointialueet tarvitsevat kannusteita ja rahoitusta aivoterveyden edistämiseen, Kulmala jatkaa. Muistisairauksien kanssa elävien ihmisten ja heidän läheistensä osallisuus ja hyvinvointi tulee nostaa esiin uudistuvissa palvelurakenteissa, mutta myös laajemmin yhteiskunnallisessa keskustelussa. Hyvinvointiyhteiskunnan onnistuminen punnitaan siinä, miten se kykenee huolehtimaan ja antamaan äänen myös haavoittuvassa asemassa eläville, Kulmala summaa.

--
Muistiliiton liittovaltuusto kokoontui syyskokoukseensa Helsingissä 12.11.2022.

Lisätietoja:

Liittohallituksen puheenjohtaja Jenni Kulmala, jenni.kulmala@tuni.fi
 

Muita uutisia