Ajankohtaista

Kaikki uutiset

Julkaistu 2.2.2023

Muistiaktiivit ja kansanedustajat kokoontuivat Muistiparlamenttiin

Muistiliiton ja eduskunnan Muistikerhon järjestämä Muistiparlamentti kokoontui keskiviikkona 1. helmikuuta Pikkuparlamentissa. Tilaisuudessa puhuttivat erityisesti muistisairaiden ihmisten asuminen ja omaishoito.

Muistiparlamentissa Muistiliiton maakunnalliset Muistiaktiivit-ryhmät eri puolilta Suomea pääsivät esittämään kysymyksiä kansanedustajille. Kansanedustajista mukana tilaisuudessa olivat Pasi Kivisaari (kesk.), Sari Sarkomaa (kok.), Sari Essayah (kd.), Katja Hänninen (vas.), Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) sekä Inka Hopsu (vihr.). Heiltä kysyttiin kantaa esimerkiksi muistisairaiden turvalliseen asumiseen ja omaishoitajien tilanteeseen.  

Kaikki kansanedustajat nostivat esiin, että asumisessa on tärkeintä kodin turvallisuus. Sari Sarkomaa korosti, että on tärkeää, ettei ketään jätetä yksin ja kaikilla on taho, mihin ottaa tarvittaessa yhteyttä. Pasi Kivisaari totesi, että koti on oikea paikka silloin, kun sinne saadaan riittävä tuki ja palvelut.

– Kodin tulee olla turvallinen paikka asua ja elää. Tilojen tulisi olla esteettömät, sanoi Katja Hänninen.

Yhtä mieltä oltiin myös siitä, että kun asuminen kotona ei ole enää mahdollista ja turvallista, tarvitaan paikkoja ja erilaisia asumismuotoja. Merja Mäkisalo-Ropponen nosti esiin perhehoidon, josta on Pohjois-Karjalassa hyviä kokemuksia.

– Perhehoito on Suomessa liian vähän käytössä oleva asumismuoto, ja sitä pitäisi pystyä lisäämään, Sari Essayah totesi.  

Myös omaishoitajien tilanne pohditutti Muistiaktiiveja. Palkkioihin toivotaan korotuksia ja verovapautta. Kaikki mukana olleet kansanedustavat pitävät tärkeänä, että omaishoidon kriteerit yhtenäistetään valtakunnallisesti. Sari Essayah kertoi krillisdemokraattien tavoitteena olevan palkkioiden verotuksen vähentäminen.

Sari Sarkomaa lähtisi ratkaisemaan tilannetta verovähennyksellä, sillä omaishoitoperheet ovat hyvin erilaisia.  

– Suomi ei pyörisi ilman omaishoitoa ja se tulee nostaa keskiöön, Sarkomaa sanoi.

– Keskustan tavoitteena on nostaa omaishoidon tuen määrää tai vaihtoehtoisesti miettiä verovähennyksiä, mutta tuen määrällä ei ratkaista kokonaisuutta, Pasi Kivisaari totesi.

Katja Hänninen sanoi pitävänsä tärkeänä, että kriteerit yhtenäistetään ja palkkiot saadaan kuntoon. Kaikki nostivat esiin myös sen, että palkkioiden lisäksi on tärkeää panostaa omaishoitajien jaksamiseen ja vapaapäivien mahdollistamiseen.

– Omaishoitajat toivovat esimerkiksi fysioterapiaa, kuntoutusta ja työnohjausta. He pitävät tärkeänä myös sitä, että vuorohoito ja vapaapäivät on järjestetty niin, että vapaapäivät voi pitää, Merja Mäkisalo-Ropponen sanoi.

– Tavoitteena on omaishoidon tuen korotus ja vapaapäivien mahdollistaminen. Omaishoito koskettaa myös perheitä, ja työelämään tarvitaan joustoja, jotta työikäiset omaishoitajat selviytyisivät paremmin, Inka Hopsu sanoi.