Julkaistu 26.2.2018

Moni muistisairas joutuu heti pois työelämästä

Moni muistisairas joutuu heti pois työelämästä

Muistisairaat joutuvat usein pois työelämästä heti oireiden alkamisen jälkeen tai viimeistään diagnoosin varmistuttua. Tämä selvisi Muistiliiton kyselyssä, joka tehtiin työiässä muistisairauteen sairastuneille. Liki puolet kyselyyn vastanneista ei jatkanut työelämässä sen jälkeen, kun muistioireita ilmaantui. Peräti 68 prosenttia ei jatkanut päivääkään diagnoosin jälkeen.

Kun muistisairaus todetaan työikäisenä, onnistumisen avaimet ovat siinä, otetaanko muististaan huolestunut tosissaan, tutkitaanko oireet kunnolla ja tartutaanko toimeen. Yli puolta työikäisenä diagnoosin saaneista ei kyselyn mukaan kuunneltu riittävästi.

Noin puolet työelämässä olleista ilmoitti, että työnantaja halunnut jatkaa työsuhdetta. Niin ikään joka toinen vastaajista kertoi, ettei kuntoutusta, työkyvyn ylläpitämistä ja työelämässä jatkamista tuettu minkäänlaisin toimenpitein. Noin kolmasosan kanssa ei käyty läpi työkyvyn tukemiseen liittyviä toimenpiteitä.

Työkaverit havaitsevat usein ensimmäisten joukossa

Usein sairauden havaitsivat lähimmäiset tai työkaverit. Osa huomasi asian myös itse. Tavallisimmin sairaus huomattiin työpaikalla muun muassa hajamielisyyden, myöhästymisten ja eksymisten vuoksi.

Vastaajista yli puolet koki, ettei heitä kuunneltu eikä heiltä kysytty riittävästi muistisairauden tutkimuksiin ja toteamiseen liittyviä näkemyksiä. Joissakin tapauksissa diagnoosi viivästyi ja työikäiset muistisairaat kokivat paikasta toiseen pompottelua ja vähättelyä. Myös epävarmuus painoi ennen diagnoosin saamista.

”Toivoin pääseväni sairaslomalla aikaisemmin tutkittavaksi. Oli ikävää odotella yksin kotona, kun ei tiennyt varmaksi, mistä on kyse.”

Moni vastaaja sai kuitenkin tarvitsemaansa apua ja hyvää kohtelua työterveydestä.

“Oma työterveyshuolto otti asian hyvin hoitoon, asia otettiin tosissaan ja erilaisia tutkimuksia tehtiin nopeasti. Neurologian poliklinikalta kannustettiin osallistumaan muistiyhdistyksen toimintaan.”

Sanoilla on väliä sairaudesta puhuttaessa 

Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan muistisairauksiin liittyviä termejä ja sanoja. Muistisairaasta henkilöstä puhuttaessa parhaaksi koettiin seuraavat termit: henkilö, jolla on muistisairaus sekä henkilö, jolla on neurologinen sairaus. Erityisen huonoiksi koettiin ilmaisut: henkilö, joka on dementikko, henkilö, jolla on dementia sekä henkilö, joka on dementiasta kärsivä.

Sairauksista puhuttaessa vastaajat kokivat parhaiksi termit neurologinen sairaus ja muistisairaus.

Työiässä muistisairausdiagnoosin saaneet tarvitsevat tietoa ja tukea voidakseen jatkaa mahdollisimman omannäköistä elämää. He toivoivat kyselyssä etenkin tasavertaista kohtelua ja kohtaamista. Avoin tiedon välittäminen ja muistisairauksien esiin nostaminen on heidän mielestään tärkeää.

Kysely toteutettiin marraskuussa 2017. Siihen vastasi 41 työiässä muistisairausdiagnoosin saanutta.

Tutkimustiedote PDF-muodossa täällä.

Lisätietoja:

Muita uutisia