Julkaistu 4.12.2017

Mielipide

Muistisairaiden hoitotyö vaatii kohtaamisen taitoa

Yle uutisoi 17.11.2018 THL:n tuoreista, vielä julkaisemattomista tutkimustuloksista, joiden mukaan 80 prosenttia vanhustenhoitajista on kohdannut väkivaltaa viimeisen vuoden aikana. Aihe on tärkeä eikä hoitajien kokemusta voi vähätellä, mutta uutisointi jättää hurjan leiman koko muistityöhön.

Ylen uutisoinnissa 21.11.2017 ministeri Pirkko Mattila kommentoi, että asian laajuus tulisi näkyville, jos hoitajat alkaisivat tehdä rikosilmoituksia. Rikosilmoitukset saattaisivat tosiaan tehdä näkyväksi esimerkiksi henkilöstön vähyydestä ja kiireestä johtuvat laiminlyönnit ja huonon hoidon. Yhtä tärkeää on selvittää, mistä muistisairaan ihmisen aggressiivisuus on kyseisessä hetkessä johtunut sekä pohtia, miten vastaavat tilanteet voisi estää ennalta. Sysätäänkö rikosilmoituksella vastuu tilanteesta yksin muistisairaalle?

Ratkaisukeskeisesti esitämme, että tällaisten tilanteiden välttämiseksi seuraavat asiat otetaan huomioon muistisairaiden ihmisten kuntoutuksessa, hoivassa ja hoidossa.

Muistisairas ihminen on yksilöllinen persoona, jolla on omat tarpeet ja toiveet. Ihmisen tunteminen auttaa ymmärtämään käyttäytymistä ja reaktioita. Muistisairas voi esimerkiksi säikähtää koputtamatta omaan huoneeseen – siis omaan kotiin – tulevaa vierasta, kovaäänistä ihmistä, ja puolustautuu tätä uhkaa vastaan. Jos tilannetta ei nähdä muistisairaan näkökulmasta, voidaan virheellisesti päätellä sairastuneen olevan holtittoman väkivaltainen. Tällöin ei nähdä ihmistä ja hänen tarpeitaan, vaan ainoastaan sairaus ja sen oireet. Jos muistisairas tulkitaan aggressiiviseksi, häntä sellaisena myös kohdellaan, sillä ennakkoluulot ja ensikäsitykset tapaavat ohjata kohtaamisiamme. Jos sen sijaan pystytään näkemään toiminnan – aggressiivisuudenkin – taustalla olevat ajatukset ja syyt, voidaan niihin vaikuttaa.

Kyse on kohtaamisen taidosta. Muistityössä tarvitaan vankkaa erityisosaamista ja tarvittaessa myös työnohjausta. Ymmärrys muistisairauksista ja muistisairaan ihmisen yksilöllisestä kohtaamisesta on hoitotyössä ensiarvoisen tärkeää. Esimerkiksi TunteVa®-menetelmä (Tampereen Kaupunkilähetys ry) antaa eväitä tähän.

Hoitotyössä on myös oltava riittävästi henkilökuntaa, jotta kohtaamisille on aikaa. Lisäksi johtajilla ja työntekijöillä on vastuu siitä, että hoitotyötä tehdään ihmislähtöisesti niin, että asiakkaiden toiveita ja tahtoa sekä ihmisarvoa kunnioitetaan. Muistisairaiden ihmisten parissa työskentelevien työyhteisöjen toimintakulttuuria tulee vahvasti kehittää pois organisaatio- ja hoitajalähtöisyydestä. Lisäksi tärkeää on hoitajien näkökulma ja työhyvinvointi. Jos hoitavat ihmiset eivät voi hyvin, näkyy se suoraan hoitotyön laadussa.

Julkaistu: Karjalainen 1.12.2017 ja Helsingin Sanomat 4.12.2017

Lisätietoja:

Heidi Härmä
viestintäkoordinaattori, Muisti-lehden toimitussihteeri
puh. 09 6226 2015, 044 727 8715
heidi.harma@muistiliitto.fi
Muistiliiton yleisviestintä, verkkoviestintä ja sosiaalinen media, järjestön sisäinen viestintä.