Julkaistu 20.9.2016

Maailman Alzheimer-päivä

Maailman Alzheimer-raportti 2016 julkaistu 

Muistiliiton kansainvälinen kattojärjestö Alzheimer’s Disease International (ADI) on jälleen julkaissut vuotuisen Maailman Alzheimer-raporttinsa. Vuoden 2016 raportti peräänkuuluttaa kansainvälisesti yhdenmukaista muutosta muistisairaiden ihmisten hoitoon.

Muistisairaita ihmisiä on maailmanlaajuisesti arviolta 47 miljoonaa. Luku tulee kolminkertaistumaan vuoteen 2050 mennessä. Tähän haasteeseen tulee vastata lisäämällä ja tehostamalla muistisairaiden ihmisten palveluja jo nyt.

Tällä hetkellä vain noin puolet korkean elintason maiden ja enintään kymmenesosa matalan ja keskitason elintason maiden muistisairaista on saanut sairaudelleen nimen, eli diagnoosin. Kun ei ole diagnoosia, jää myöskin vaille kattavaa ja jatkuvaa hoitoa ja palveluita.

Raportti antaa kolme tärkeää kehittämissuuntaa, joiden tueksi tarvitaan vahvaa poliittista tahtoa ympäri maailman:

1. Perus- ja erikoissairaanhoidon palvelut sujuviksi

Perus- ja erikoissairaanhoidon tarjoamien palvelujen suhdetta tulee järkevöittää, jotta palvelujen määrää voidaan kustannustehokkaasti lisätä. Kun muistisairaiden ihmisten hoito on erikoislääkärien vastuulla, on järjestelmää haasteellista kustannustehokkaasti kehittää. Myös perusterveydenhuolto voi vastata muistisairaiden ihmisten palvelutarpeisiin – ja vieläpä huomattavasti edullisemmin.

Perusterveydenhuollon muistipalveluita on vahvistettava ja sen roolia osana muistisairaiden ihmisten palveluketjua on tuettava. Erikoissairaanhoidon rooli on edelleen vahva, myös perusterveydenhuollon toimijoiden tukijana.

Maailmanlaajuisesti on olennaista palvelujen taloudellinen saavutettavuus, sillä 2/3 muistisairaista ihmisistä asuu matalan elintason maissa.

2. Toimiva palveluketju muistisairaiden tukena

Muistisairaiden ihmisten palvelupolun on perustuttava näyttöön. Hoidon on oltava kokonaisvaltaista, jatkuvaa ja sen kokonaisuuden on oltava eheä. Palvelujärjestelmää on tarkasti ja jatkuvasti seurattava ja arvioitava. Tavoitteena on oltava muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä laadukas elämä.

On tärkeää kuvata selkeät hoitopolut, jossa määritelty myös palvelujärjestelmän eri osapuolten vastuut ja roolit sekä tavoitteet ja mittarit. Toimiva palveluohjaus tekee hoidosta ja palveluista koordinoituja ja vähentää niiden sirpaleisuutta. Palveluohjaus myös lisää palvelujen asiakaslähtöisyyttä ja tehokkuutta.

Onnistuneista käytännöistä on raportoitava niin, että niistä voidaan hyötyä mahdollisimman laajalti, myös kansainvälisesti.

3. Tutkimus arjen työn tukena

Tutkimusta muistisairaiden ihmisten hoidon tehokkuudesta ja onnistuneista käytännöistä tarvitaan kiireellisesti erityisesti seuraavista asioista:

  • palveluohjauksen kustannusvaikuttavuus
  • turhien sairaalahoitojen/-jaksojen välttämisen ja lyhentämisen hyödyt
  • hoidon suunnittelun (hoitotahto) hyödyt ja haitat
  • palliatiivinen hoito
  • mitkä palvelut ja roolit soveltuvat siirrettäväksi erikoissairaanhoidosta perussairaanhoitoon.

Maailman Alzheimer-raportti 2016

Maailman Alzheimer-raportin 2016 on tehnyt Alzheimer’s Disease International yhdessä lontoolaisten King’s Collegen tutkijoiden sekä School of Economics and Political Science (LSE) -oppilaitoksen kanssa.

Lisätietoja:

Heidi Härmä
viestintäkoordinaattori, Muisti-lehden toimitussihteeri
puh. 09 6226 2015, 044 727 8715
heidi.harma@muistiliitto.fi
Muistiliiton yleisviestintä, verkkoviestintä ja sosiaalinen media, järjestön sisäinen viestintä.