Julkaistu 12.3.2015

Läpimurtotutkimus: Elintapaneuvonta ehkäisee muistihäiriöitä

Läpimurtotutkimus

Elintapaneuvonta ehkäisee muistihäiriöitä

THL / Tiedote 12.3.2015

Laajassa suomalaistutkimuksessa on ensi kertaa osoitettu, että muistihäiriöitä voidaan ehkäistä hallitsemalla niiden riskitekijöitä. Tutkimuksen tulokset on julkaistu 12. maaliskuuta arvostetussa Lancet-lehdessä. Kahden vuoden tutkimusaikana kontrolliryhmän riski muisti- ja ajattelutoimintojen heikkenemiseen oli 31 prosenttia suurempi kuin tehostettua elintapaneuvontaa saaneiden.

Tutkimuksessa 1260 suomalaista osallistujaa oli jaettu satunnaisesti kahteen ryhmään, joista toinen sai tavanomaista elintapaneuvontaa ja toinen tehostettua neuvontaa. Tehostettu neuvonta tarkoitti ravitsemusohjausta ja osallistumista liikunta- ja muistiharjoitteluun sekä tukea sydän- ja verisuonisairauksien riskien hallintaan. Tavanomaista neuvontaa saaneella verrokkiryhmällä oli huomattavasti suurempi riski muistitoimintojen ja tiedonkäsittelyn heikkenemiseen kuin tehostettua elintapaohjausta saaneella ryhmällä.

Osallistujien kokemukset ohjauksesta olivat erittäin positiivisia. Vaikka esimerkiksi ravitsemusasiat olivatkin monille tuttuja, hyvä ravitsemusterapeutti teki asian kiinnostavaksi.

”Tunnen, että ohjauksesta oli minulle apua. Vaikka en enää tee tutkimukseen liittyviä tietokoneharjoituksia, olen aloittanut tehdä sanaristikoita. Huomaan, että ajatteluun keskittyminen piristää. Meistä osallistujista tuntuu että oli lottovoitto päästä mukaan neuvontaan ja harjoituksiin”, kertoo tutkimukseen osallistunut Jaana Elonen.

Käytäntöön soveltuva malli muistisairauksien ehkäisyyn 

Etenevät muistisairaudet ovat kansanterveydellinen ja -taloudellinen haaste. Muistisairauksia sairastavien ihmisten määrä kasvaa tulevaisuudessa väestön ikääntyessä. Suomessa tällä hetkellä muistisairauksia sairastavia noin 130 000. Vuoteen 2050 mennessä määrä voi jopa kaksinkertaistua. 

”Muistisairauksien lisääntyminen on yksi isoista yhteiskunnan haasteista lähivuosikymmeninä. Mikäli nyt saadut tulokset ehkäisykeinon löytymisestä voidaan siirtää käytäntöön, olisi sillä valtava kansanterveydellinen ja taloudellinen merkitys Suomessa ja maailmanlaajuisesti”, sanoo THL:n pääjohtaja Juhani Eskola.

Tutkimusta johtava professori Miia Kivipelto toivoo, että aktiivisella elintapaohjauksella sairastumisen alkua voisi siirtää 5–10 vuotta.

”On arvioitu, että siten muistisairaiden määrä maailmassa jopa puolittuisi. Se olisi jo todella iso asia.” 

FINGER-tutkimuksessa käytetty elintapaohjaus eli niin sanottu interventio tarjoaa mallin, jota voidaan tulevaisuudessa soveltaa muistisairauksien ehkäisyyn. Muistisairauksien ehkäisy tulisi nostaa muiden kansantautien ehkäisyn rinnalle.

FINGER (Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability) on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoima tutkimus, jota ovat tehneet yhteistyössä Itä-Suomen yliopisto, Helsingin yliopisto, Oulun yliopisto ja Karolinska Institutet Ruotsissa. Tutkimus on saanut rahoitusta esimerkiksi Suomen Akatemialta, La Carita -säätiöltä, Novo Nordisk -säätiöltä, Kansaneläkelaitokselta, Juho Vainion säätiöltä, Opetus- ja kulttuuriministeriöltä, Alzheimer's Research and Prevention Foundationilta ja Alzheimer Associationilta ja EVO- sekä VTR-rahoituksesta.

Keskustelu Twitterissä aihetunnisteella #muisti.

Tiedote lisämateriaaleineen THL:n verkkosivuilla ja tutkimusjulkaisu Lancetissa.

Muita uutisia