Ajankohtaista

Kaikki uutiset

Julkaistu 30.6.2017

Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi julkaistu

Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi julkaistu

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto ovat antaneet laatusuosituksen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (2017–2019). Laatusuosituksen tarkoituksena on tukea vanhuspalvelulain toimeenpanoa.

Suositus on tarkoitettu ensisijaisesti iäkkäiden palvelujen kehittämisen ja arvioinnin tueksi kuntien, sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden ja maakuntien päättäjille ja johdolle. Lisäksi sitä voivat hyödyntää oman toimintansa suunnittelussa ja arvioinnissa monet muutkin tahot, kuten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajat, alan ammattilaiset ja kolmannen sektorin toimijat.

Laatusuosituksen tavoitteena on sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä iäkkäiden palvelujen järjestelmä. Tämä edellyttää nykyisenkaltaisen palvelujärjestelmän uudistamista, ja onnistunut rakennemuutos vaatii sekä palvelujen sisällöllistä uudistamista että ikääntyneiden parissa toimivien osaamisen kehittämistä. 

Laatusuosituksen keskeiset sisällöt ovat:

  1. Turvataan yhdessä mahdollisimman toimintakykyistä ikääntymistä
  2. Asiakas- ja palveluohjaus keskiöön
  3. Laadulla on tekijänsä
  4. Ikäystävällinen palvelujen rakenne
  5. Teknologiasta kaikki irti

Muistihäiriöt ja muistisairaat ihmiset on nostettu omana erityisryhmänään esille muutamassa kohdassa:

  • Turvataan yhdessä mahdollisimman toimintakykyistä ikääntymistä -osiossa todetaan, että ”kuntien ja jatkossa myös maakuntien palveluvalikoimaan sisältyy kohdennettuja toimenpiteitä riskiryhmille. Riskiin vaikuttamalla voidaan estää tai vähentää palvelujen tarvetta.” Riskitekijöitä, jotka ennakoivat toimintakyvyn heikkenemistä ovat muun muassa muistin heikkeneminen ja muistihäiriöt.
  • Asiakas- ja palveluohjauksen kokonaisuudessa todetaan, että ”erityisesti muisti- ja monisairaat --- ovat tärkeitä asiakasryhmiä, jotka hyötyvät palveluiden koordinaatiosta. Asiakkuuksia ryhmittelemällä ja erilaisten asiakasryhmien kohdennettuja palvelukokonaisuuksia tavoitteellisesti johtamalla voidaan varmistaa iäkkään asiakkaan arjessa pärjäämistä tukeva, sujuva sekä taloudellinen palvelukokonaisuus.” Asiakas- ja palveluohjaus tekee tiivistä yhteistyötä muun muassa järjestöjen kanssa ja asiakasta neuvotaan muun muassa järjestötoiminnan piiriin.
  • Henkilöstömäärän suunnittelun osuudessa puolestaan on nostettu esille, että erikoisosaamista edellytetään esimerkiksi silloin, jos muistisairaiden hoito sitä vaatii. Toisaalta henkilöstömitoitukseen lasketaan jatkossa mukaan joustavammin perustein iäkkäiden hoitoon ja huolenpitoon osallistuvaa henkilökuntaa.
  • Ikäystävällisessä palvelujen rakenteen ja valikoiman suunnittelussa otetaan yhtenäisenä, integroituna kokonaisuutena huomioon muun muassa ”suuret palvelutarpeiden aiheuttajat, kuten etenevien muistisairauksien vallitsevuus.”
  • Teknologiasta kaikki irti -teema käsittelee muun muassa robotiikan, automatiikan ja uudenlaisen teknologian hyödyntämistä. Niiden ”lähtökohtana tulee olla iäkkään henkilön itsemääräämisoikeuden ja omatoimisuuden tukeminen ja lisääminen, palvelun parantaminen ja henkilöstön työn kehittäminen ja vahvistaminen.” Myös Muistiliitto on korostanut itsemääräämisoikeuden näkökulmaa muistisairaiden palveluiden lähtökohtana.

Tuore laatusuositus on valmisteltu laajapohjaisessa työryhmässä, ja sen valmistelun aikana on kuultu asiantuntijoita. Muistiliitto on ollut mukana laatusuositusta valmistelevissa keskusteluissa ja antanut asiaa koskevan lausunnon (lue lausunto täältä).

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto ovat antaneet iäkkäiden ihmisten palvelujen kehittämistä koskevan laatusuosituksen aiemmin vuosina 2001, 2008 ja 2013. Nyt julkaistu laatusuositus ottaa huomioon ohjaus- ja toimintaympäristössä meneillään olevat muutokset sekä hallitusohjelman ja julkisen talouden suunnitelman tavoitteet, ja se on voimassa vuoden 2019 loppuun.

Lisätietoja: