Julkaistu 28.6.2017

Kuljetuspalvelut turvaavat omannäköistä elämää

Kuljetuspalvelut turvaavat omannäköistä elämää

Muistisairaat ihmiset ovat oikeutettuja vammaispalvelulain mukaisiin kuljetuspalveluihin, jos he tarvitsevat sairautensa vuoksi erityistä tukea liikkumiseen. Tästä huolimatta kunnat usein hylkäävät muistisairaan ihmisen hakemuksen kuljetuspalveluista.

Päätöksen tulee perustua vammasta tai sairaudesta aiheutuvaan tarpeeseen, eikä esimerkiksi ikään tai sairauden diagnoosiin. Mikään diagnoosi tai ikä ei ole sinällään peruste sille, ettei palveluja voisi saada.

Kuljetuspalvelujen osalta ongelmana on usein se, että muistisairaudet tulkitaan virheellisesti ”ikääntymisestä johtuviksi sairauksiksi” . Muistisairaudet ovat kuitenkin neurologisia sairauksia, jotka vaikuttavat laaja-alaisesti sairastuneen toimintakykyyn. Muistisairaalla ihmisellä voi heikentyä sekä fyysinen liikuntakyky että kyky liikkua ja asioida itsenäisesti kodin ulkopuolella. Siksi sairastunut tarvitsee usein apua ja tukea liikkumiseen.

Korkein hallinto-oikeus on antanut asiassa päätöksen vuoden 2017 alussa. Siinä todetaan muun muassa, että:

1. Kuljetuspalvelujen saamiselle ei ole asetettu ylä- eikä alaikärajaa. Ainoana perusteena on tarve palveluille.
2. Ikääntymiseen liittyvät vammat ja sairaudet oikeuttavat kuljetuspalvelun saamiseen samoin kuin muutkin vammat ja sairaudet.

Kuljetuspalvelun avulla tuetaan henkilön suoriutumista tavanomaisen elämän toiminnoista. Kuljetuspalveluja tulee siis saada, jos muistisairaan liikuntakyky on selkeästi heikentynyt ja/tai kyky matkustaa omalla autolla ja/tai julkisissa liikennevälineissä on merkittävästi alentunut.

Lisätietoja:

Muita uutisia