Julkaistu 9.11.2017

Kliinisistä ravintovalmisteista tutkittua hyötyä muistisairaille

Tuoreet tutkimustulokset osoittavat, että ravintovalmisteista voi olla hyötyä Alzheimerin taudin varhaisvaiheessa. Ne eivät kuitenkaan ole Kela-korvauksen piirissä.

Muistiliitto ja eduskunnan Muistikerho järjestivät lokakuussa tilaisuuden, jossa käsiteltiin muistisairaiden ihmisten ravitsemusta. Muistiliitto muistuttaa, että hyvä ja aktiivinen elämä voi jatkua kotona pidempään, jos Alzheimerin taudin etenemistä pystytään hidastamaan. Tämä on inhimillisesti hyvin merkittävää. Lisäksi ravintovalmisteiden korvattavuus on taloudellinen kysymys, sillä niiden päivittäisen käytön hinta voi muodostua monelle kohtuuttomaksi.

Tutkittua tietoa

Varhaisen Alzheimerin taudin hoitoon suunniteltu kliininen ravintovalmiste hidastaa merkittävästi ajattelu- ja toimintakyvyn heikkenemistä arjen toimissa. Valmisteen päivittäinen käyttö hidastaa myös aivojen surkastumista Alzheimerin taudin varhaisvaiheessa.

Nämä tutkimustulokset saatiin Itä-Suomen yliopiston johtamassa kansainvälisessä LiPiDiDiet-projektissa. Tulokset on julkaistu The Lancet Neurology -lehdessä.

Professori Hilkka Soininen korostaa, että lisätieto ravitsemushoidon mahdollisuuksista Alzheimerin varhaisvaiheessa on erityisen arvokasta, koska tauti voidaan nykyisin todeta entistä aikaisemmin, mutta varhaisvaiheeseen ei ole lääkehoitoa. Ravitsemushoidolla voidaan tukea arjen toimintakykyä ja muistia.

Ravintovalmisteet Kela-korvauksen piiriin?

Muistiliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen on jättänyt kirjallisen kysymyksen eduskunnan puhemiehelle siitä, mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että kliinisten ravintovalmisteiden Kela-korvattavuus laajennetaan koskemaan muistisairaita.

Perusteluissaan Mäkisalo-Ropponen toteaa muun muassa, että hyvä ravitsemushoito ja vajaaravitsemuksen ehkäisy täydennysravintovalmisteiden avulla auttavat säästämään terveydenhuollon kokonaiskustannuksia sekä tukevat muistisairaan arjessa jaksamista ja aivojen toimintaa. Niiden käytön on todettu vähentävän sairaalahoitopäiviä, tehostavan sairaudesta toipumista, nopeuttavan haavojen paranemista ja pienentävän infektioriskiä. 

Kliiniset ravintovalmisteet korvataan pääsääntöisesti tarpeen mukaan lähes kaikissa Euroopan maissa. Suomessa kliinisestä ravintovalmisteesta korvauksen saavat valtioneuvoston asetuksen mukaiset vaikeat sairaudet, kuten pienten lasten lehmänmaitoallergia. Sen sijaan korvausta ei makseta esimerkiksi vanhuksille tai muistisairaille vajaaravitsemuksen ehkäisyyn tai ruokavaliota täydentämään.

Lisätietoja:

Merja Mäkisalo-Ropponen
Muistiliiton puheenjohtaja, kansanedustaja
puh. 09 432 3124
merja.makisalo-ropponen@eduskunta.fi