Julkaistu 13.6.2019

Kirjallinen kysymys muistiohjelman jatkosta

Kirjallinen kysymys muistiohjelman jatkosta

Kansanedustaja, Muistiliiton puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen on tehnyt kirjallisen kysymyksen kansallisen muistiohjelman jatkosta.

– Hallitusohjelma on ikämyönteinen ja siinä on myönteisiä asioita myös muistisairaiden oikeuksien sekä hoidon ja hoivan parantamisen näkökulmasta. Jostakin syystä kansallinen muistiohjelma on kuitenkin jäänyt pois ja asian tärkeyden johdosta, on hyvä, että ministeri ottaa jo nyt kantaa tähän tärkeää asiaan, Mäkisalo-Ropponen sanoo.

Nykyinen muistiohjelma päättyy vuonna 2020.

Mäkisalo-Ropposen mukaan muistisairaiden aseman parantamiseksi tarvitaan politiikan vahvaa fokusointia sekä sairauden hoitoon ja ennaltaehkäisyyn sekä sairastuneiden arjen ja oikeuksien tukemiseen. Kansallinen Muistiohjelma on meillä toiminut muistipolitiikan tukijalkana, jolla erityisesti kuntapäättäjiä on tuettu pitkäjänteiseen ja kokonaisvaltaiseen politiikkaan. Muutos on kuitenkin hidasta ja työ vaatii jatkoa.

– Hallitusohjelmassa puhutaan ikäohjelmasta, mutta se ei yksin riitä. Kaikki muistisairaat eivät ole ikäihmisiä, joten laajempaa näkökulmaa tarvitaan. Maailman terveysjärjestö WHO korostaa toukokuussa antamissaan suosituksissa muistisairauksien ennaltaehkäisemiseksi, että eri maiden terveydenhuollon ja poliittisten päättäjien tulisi huomioida muistisairauksien lisääntyminen toimintojen suunnittelussa ja päätöksenteossa.  Kansainvälinen Alzheimer’s Disease International (ADI) on raportissaan suositellut kaikkiin maihin muistiohjelmaa. Olemme olleet edelläkävijöitä ja tätä asemaa ei tule menettää, Mäkisalo-Ropponen toteaa.

Kirjallinen kysymys on eduskunnassa käytössä oleva tapa pyytää lisätietoa hallituksen tai ministerin toimista ja valvoa ministerin toimien laillisuutta. Kysymyksen voi esittää kuka tahansa yksittäinen kansanedustaja ja siihen vastaa se ministeri, kenen toimialaan kysymys kuuluu.

Muita uutisia