https://www.muistiliitto.fi/program/dominoqq/https://www.muistiliitto.fi/program/pkvgames/https://pkvgames.hondacokroaminoto.co.id/https://bandarqq.hondacokroaminoto.co.id/
https://www.bpsk.kuningankab.go.id/slot-murah/https://www.bpsk.kuningankab.go.id/robo/https://www.bpsk.kuningankab.go.id/slot-5k/https://zi.mmtc.ac.id/wp-content/uploads/scatter-hitam/https://zi.mmtc.ac.id/wp-content/uploads/slot-qris/https://zi.mmtc.ac.id/wp-content/uploads/toto-slot/https://zi.mmtc.ac.id/wp-content/uploads/slot77/https://medc.unjani.ac.id/config/
Kannanotto: Oikein kohdennetut palvelut ja ennaltaehkäisy ovat Suomelle parasta taloudenpitoa :: Muistiliitto

Ajankohtaista

Kaikki uutiset

Julkaistu 15.5.2023

Kannanotto: Oikein kohdennetut palvelut ja ennaltaehkäisy ovat Suomelle parasta taloudenpitoa

Käynnissä olevissa hallitusneuvotteluissa tehdään monia Suomen tulevaisuuden kannalta merkittäviä linjauksia. Pitkäikäisyys väestössämme lisääntyy nopeasti, ja samalla muistisairauksia sairastavien määrä lisääntyy voimakkaasti. Oikea-aikaiset, hyvin kohdennetut ja vaikuttavat palvelut ovat myös taloudellisesti kannattava investointi.

Tulevaisuuden kansanterveyttä parannetaan ja kustannusten syntyä estetään ennaltaehkäisevällä työllä. Ennaltaehkäisy tarvitsee kansallista rahoitusta ja lisää kannusteita. Muistisairauksien ennaltaehkäisy ja aivoterveyden edistäminen on syytä kytkeä tiiviisti muiden kansansairauksien, kuten sydän- ja verisuonisairauksien sekä diabeteksen, ehkäisytyöhön.

Suomalaisen Alsova-tutkimuksen* mukaan Alzheimerin taudin kustannukset ovat lievässä, keskivaikeassa ja vaikeassa vaiheessa yli kaksin-, kolmin- ja nelinkertaiset varhaiseen tautivaiheeseen verrattuna. Varhainen diagnoosi, lääkehoito sekä säännöllinen ja riittävä tuki sairastuneelle ja läheisille heti sairauden alkumetreillä hillitsevät kustannusten nousua olennaisesti.

Vaikka muistisairaus on etenevä sairaus, kuntoutus ja toimintakyvyn ylläpitäminen kannattaa: niillä tuetaan kotona asumista ja myös läheisten hyvinvointia. Kodin fyysinen esteettömyys on tärkeää, mutta erityisesti korostuvat palvelut, kuten päivätoiminta ja vuorohoito. Kun toimintakyky pysyy parempana ja läheinen saa välillä levätä, kotona voi asua turvallisesti pidempään.

Muistisairasta läheistään hoitavat ovat omaishoitajien suurin ryhmä. Omaishoitajien jaksamiseen kannattaa investoida nykyistä enemmän, sillä omaishoito on yhteiskunnalle erittäin kustannustehokas hoitomuoto. Vaativasta omaishoidosta tulee korvata nykyistä enemmän ja omaishoitoa tukevien palveluiden tulee olla yhteensovitettavissa palkkioihin siten, että palveluiden käyttö ei laske palkkiota. Palkkioiden taso tulee säilyttää vähintään ennallaan ja kriteerien tulee olla valtakunnallisesti yhdenvertaiset. Työssäkäyvien omaishoitajien palkallista vapaata tulee selvittää.

Sosiaali- ja terveysjärjestöt tarjoavat sairastuneille ja läheisille monenlaista tukea, palveluita ja osallistumismahdollisuuksia ja ovat arjen rinnalla kulkijoita sairauden eri vaiheissa, alun epätietoisuudesta aina elämän loppuvaiheeseen asti. Kansalaisjärjestöjen autonomia ja toimintaedellytykset tulee turvata myös tulevaisuudessa ja järjestöjen rahoituksesta tehtyyn parlamentaariseen yhteisymmärrykseen sitoutua. Järjestöjen osaaminen on hyvinvointiyhteiskunnalle korvaamatonta ja sitä kannattaa hyödyntää.

Muistiliitto ry:n liittovaltuusto esittää, että hallitus sitoutuu ohjelmassaan
•    investoimaan muistisairauksien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tunnistamiseen
•    varmistamaan muistisairaiden turvallisen asumisen
•    kehittämään muistisairaiden omaishoitoa ja parantamaan omaishoitajien asemaa
•    turvaamaan kansalaisjärjestöjen toimintaedellytykset

Helsingissä 13.5.2023

liittovaltuuston puheenjohtaja, dekaani Anne Remes
liittohallituksen puheenjohtaja, tenure track professori Jenni Kulmala


Lisätietoja

toiminnanjohtaja Katariina Suomu,
katariina.suomu@muistiliitto.fi,
p. 050 567 6445


*Jetsonen, Viivi ym., Age and Ageing 10.7.2021