Julkaistu 18.5.2020

Kannanotto: Muistisairaiden peruspalvelujen karsiminen heikentää toimintakykyä

Emme tiedä, milloin koronaepidemia päättyy mutta tiedämme, että jo nyt liikkumisen rajoittaminen, palveluiden supistaminen ja muut poikkeustoimet heikentävät muistisairaiden elämänlaatua ja hyvinvointia.

Kotona asuvat muistisairaat tarvitsevat toimintakyvyn tukemista, läheiset myös henkistä tukea ja ohjausta. Asiantuntevan tuen ja ohjauksen tarve on poikkeusoloissa entistä suurempi. Samaan aikaan muistihoitajia ja muistikoordinaattoreita on kuitenkin siirretty muihin tehtäviin, geriatrian- ja muistipoliklinikoiden toimintaa on supistettu. Kuntouttavat toiminnot ovat tauolla.

Jos muistisairauden diagnoosivaiheen tuki ei ole riittävää, haitat heijastuvat pitkälle. Odotusaika tutkimuksiin pidentyy, mikä siirtää diagnoosia ja tarvittavan hoidon järjestämistä turhaan eteenpäin. Riittämätön tuki voi johtaa tarpeettomiin päivystyskäynteihin. Käytösoireet kotihoidossa ja hoivakodeissa voivat lisääntyä.

Muistihoitajat ja koordinaattorit tulee palauttaa tehtäviinsä ja tarvittavat tutkimusajat tulee järjestää. Rajoitustoimien kokonaisvaltaisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia tulee arvioida huolellisesti ja kriittisesti. Viranomaisten tulee ohjeistaa, miten riskiryhmään kuuluvien on turvallista liikkua kodin ulkopuolella. Heitä on rohkaistava hakemaan palveluita ja tukea ja niitä on myös oltava saatavissa.

Sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmämme pitää pystyä vastaamaan myös muuhun kuin koronaviruksesta johtuvaan palvelutarpeeseen. Pitkittyessään muistisairaiden arjen rajoitukset sekä tuen ja palveluiden vähennykset tulevat inhimillisesti ja taloudellisesti hyvin kalliiksi.

Katariina Suomu, toiminnanjohtaja, Muistiliitto
Esa Jämsen, puheenjohtaja, Suomen Geriatrit
Tom Anthoni, toiminnanjohtaja, Suomen muistiasiantuntijat

Kannanotto on julkaistu Turun Sanomissa, Lapin Kansassa ja Keskisuomalaisessa 17.5.