Julkaistu 12.10.2018

Itsemääräämisoikeutta vahvistava lainsäädäntö ei etene eduskuntaan

Itsemääräämisoikeutta vahvistava lainsäädäntö ei etene eduskuntaan

Muistiliitto painottaa, että jatkovalmisteluissa on pidettävä huolta siitä, että laissa painottuu itsemääräämisoikeuden vahvistaminen sen rajoittamisen sijaan.

Vuosia valmisteltu lainsäädäntö potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi ei valmistu tälläkään hallituskaudella. Sosiaali- ja terveysministeriö päätti, ettei se esitä uutta asiakas- ja potilaslakia eduskunnalle. Lain valmistelu jatkuu, mutta palaute lausuntokierroksella oli ministeriön mukaan niin kriittistä, ettei se etene enää tällä vaalikaudella. Luonnos oli lausuntokierroksella syyskuun puoliväliin asti.

Muistiliiton juridisen asiantuntijan Anna Valkeajoen mukaan lain jatkovalmistelussa on pidettävä huolta siitä, että siinä painottuisi enemmän itsemääräämisoikeuden vahvistaminen kuin sen rajoittaminen. Muistisairaat ihmiset ovat suurin ryhmä, jota uusi laki koskisi. Se on tärkeä heidän oikeusturvansa kannalta, sillä laissa on tarkoitus määritellä selkeästi sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeus, samoin se, millä perusteilla ja tavoilla sitä voi rajoittaa.

– Huolta aiheuttaa nyt, ettei hoito- ja hoivatyössä edelleenkään ole rajoittamistoimenpiteitä koskevaa lainsäädäntöä. Kyse on sekä muistisairaiden että henkilökunnan oikeusturvasta. On tärkeää jatkaa tehdyn työn pohjalta, hän toteaa.

Asiakas- ja potilaslaki on herättänyt paljon keskustelua ongelmallisista käytännöistä muistisairaiden ihmisten hoidossa. Muistiliitto painottaa, että kyse on muistisairaan ihmisen perusoikeuksien turvaamisesta.

– Lykkääntyminen kertoo ehkä myös siitä, kuinka haastavasta asiasta on kysymys, kun ollaan ihmisten perusoikeuksien ja niiden rajoittamisen äärellä. Onhan tämä aikamoinen pettymys, että lakiesitys on vedetty kokonaan pois. Toisaalta luonnokseen tuli todella paljon lausuntoja, joten korjattavaakin siinä vielä on, sanoo Muistiliiton asiantuntija Mari Luonsinen.

Laki loisi tärkeitä raameja rajoittamistoimille

Muistiliitto on ollut aktiivisesti mukana lakia valmistelevassa työryhmässä ja tuonut siellä esille muistisairaan ihmisen näkökulmaa. Lain piti tulla voimaan vuoden 2020 aikana.

– On monia hyviä käytäntöjä, joissa muistisairaiden hoitotyössä on rajoittamistoimenpiteiden sijaan lähdetty siitä ajatuksesta, että rajoittamista ei juuri tarvita. Valitettavasti on myös toimintakulttuureita, joiden vuoksi lainsäädäntö olisi tärkeä lisä tuomaan raameja sille, mitä voidaan tehdä ja mitä ei, lakia valmistelleessa työryhmässä pitkään mukana ollut Luonsinen jatkaa.

Muistiliiton va. toiminnanjohtaja Anna Tamminen on huolissaan siitä, painuvatko muistisairaiden itsemääräämisoikeuteen liittyvät kipukohdat taka-alalle, kun lainsäädäntö ei etene.

– Lain lähtökohta on hyvä, se vaatisi esimerkiksi hygieniahaalarin käyttöön selkeät perustelut. Mutta mietitäänkö muistisairaan perusoikeuksiin liittyviä asioita niin aktiivisesti hoitotyössä, kun lakiesitys ei etenekään eduskuntaan.

Laista ehdittiin antaa viime hallituskaudella jo esitys, mutta se raukesi eduskunnan vaihduttua. Jo seitsemän vuotta valmisteltu laki on kompastellut useaan otteeseen.

Lisätietoja:

Muita uutisia