Julkaistu 14.2.2019

Ensimmäisessä Muistiparlamentissa pureuduttiin muistiystävällisyyteen 

Pikkuparlamentissa järjestettiin keskiviikkona 13. helmikuuta ensimmäinen Muistiparlamentti, kansanedustajien, muistiasiantuntijoiden, tutkijoiden, sairastuneiden ja läheisten keskustelu- ja vaikuttamisareena. Tilaisuudessa muistisairaat ja heidän läheisensä pääsivät kysymään kansanedustajilta esimerkiksi kuljetuspalveluista ja palveluiden yhdenvertaisuudesta.  

Tilaisuuden avasi perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko, joka puhui muun muassa vanhuspalveluiden tilanteesta.

– Viime viikkoina on puhuttu vanhuspalveluista, ja keskustelu on enemmän kuin tärkeää, Saarikko sanoi.

Hän kertoi, että vanhuspalvelulaki perataan kokonaan soteuudistuksen aikana. 

– Hoito ja sen laatu ovat ytimessä. Ryhtiliikkeen tarve on kaikkein suurin ympärivuorokautisessa hoivassa, Saarikko sanoi.

– Muistisairaiden ääntä tulee kuunnella erityisen tarkkaan, jotta saadaan heidän kokemuksiaan hoidosta.

Saarikko piti tärkeänä myös sitä, että nuoret saadaan kiinnostumaan hoitoalasta. 

– Olemme kaikki vastuusta siitä kuvasta, minkä annamme hoitotyöstä ja millaisia mielikuvia hoiva nuorissa aiheuttaa. 

Muistiohjelman jatkamiseen sitouduttu

Parlamentin kyselytunnilla yleisö pääsi esittämään kansanedustajien paneelille kysymyksiä heitä huolestuttavista aiheista. Paneelissa olivat mukana keskustelemassa keskustan Martti Talja, vihreiden Johanna Karimäki, SDP:n Merja Mäkisalo-Ropponen ja kokoomuksen Sari Sarkomaa.

Yleisökysymykset liittyivät muun muassa kuljetuspalveluihin, päivätoimintaan, nuorten läheisten vertaistukeen ja palveluiden yhdenvertaiseen saatavuuteen. Paneelilta kysyttiin myös, mitä muistiasioita heidän puolueensa ajaa. 

SDP:n Merja Mäkisalo-Ropponen ja kokoomuksen Sari Sarkomaa kertoivat, että heidän puolueensa on sitoutunut muistiohjelman jatkamiseen. 

– Vanhuspalvelulaki pitää remontoida, ja turvata hyvä hoito kaikille. Myös kotihoitoon tarvitaan riittävästi hoitajia ja lisäksi omaishoitajia pitää tukea, jatkoi Sarkomaa.

– SDP kannattaa hoitajien minimimitoitusta 0,7. Lisäksi Muistiliiton Hyvän hoidon kriteeristö pitäisi jalkauttaa koko Suomeen ja kaikki hoitoa antavat tahot tulisi arvioida sen perusteella, Mäkisalo-Ropponen sanoi.

Johanna Karimäki kertoi, että vihreät on sitoutunut vanhusten hyvään hoivaan ja hoitajamitoituksen kirjaamiseen lakiin. 

– Vanhuspalvelulakia voidaan uudistaa niin, että se toimii paremmin.

Keskustan Martti Talja sanoi, että Hyvän hoidon kriteeristö on oiva apuväline.

– Tarvitaan yhtenäisiä palvelukriteereitä, Talja totesi. 

Kuljetuspalveluiden ongelmista kysyttäessä Sari Sarkomaa kertoi, että ongelmana on kuntien erilaiset tulkinnat. 

– Lisäksi KELAn kilpailutus meni päin seiniä, se ei onnistunut. Eduskunta voi nyt vain edellyttää, että asia hoidetaan kuntoon, Sarkomaa kertoi.

– Kuljetuspalvelut ovat tärkeitä osallisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin kannalta, Johanna Karimäki sanoi. Hän sanoi myös, että on mietittävä, onko nykyiset 18 matkaa kuukaudessa riittävä määrä. 

Tilaisuudessa puhuivat myös Lapinjärven kunnanjohtaja Tiina Heikka, Uudenmaan Muistiluotsin Muistiaktiivien Sirpa Neittamo ja THL:n ylilääkäri Matti Mäkelä Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksiköstä. Lisäksi Päijät-Hämeen muistiyhdistyksen lauluryhmä Muistilangat esiintyi. 

Tilaisuuden järjestivät Eduskunnan muistikerho, Vammaisasiaintyöryhmä VAMYT, Muistiliitto ja Muistiaktiivit. 
 

Kyselytunnin paneelissa olivat mukana keskustelemassa kansanedustajat Johanna Karimäki, Merja Mäkisalo-Ropponen, Sari Sarkomaa ja Martti Talja. Puheenjohtajana toimi Muistiliiton Anna Tamminen. 

Päijät-Hämeen Muistiyhdistyksen lauluryhmä tempaisi yleisön mukaansa lauluillaan ja solmun teon opettelulla.