Julkaistu 27.4.2016

Eduskunnassa lakialoite edunvalvontaan liittyen

Lakialoitteen pääasiallinen sisältö on se, että myös oikeushenkilö voisi toimia edunvalvontavaltuutettuna. Nykyisin voimassa olevan lain mukaan vain fyysinen ja luonnollinen henkilö voi toimia edunvalvontavaltuutettuna. Oikeushenkilö tässä yhteydessä voi tarkoittaa esimerkiksi tuttua muistiyhdistystä, lakitoimistoa tai asianajotoimistoa.

Lakialoitteen tarkoituksena on laajentaa edunvalvontavaltuutuksen tekemismahdollisuuksia niissä tilanteissa, joissa henkilön lähipiiri on esteellisyyssäännösten vuoksi estynyt toimimaan henkilön valtuuttamana edunvalvojana.

Lakiehdotuksen esitti Lapin Muistiyhdistyksen hallituksen jäsen Johanna Ojala-Niemelä. Muistiliiton hallituksen puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen kannatti ehdotusta ja piti sitä tarpeellisena. Asia siirrettiin lakivaliokunnan käsiteltäväksi.

Mäkisalo-Ropponen toi eduskunnan keskustelussa esille käytännön tilanteita, joissa tuttua Muistiyhdistystä on pyydetty edunvalvontavaltuutetuksi, mutta nyt se ei vielä ole mahdollista. Usein muistisairauteen sairastuneella henkilöllä ja muistiyhdistyksen toimijoilla voi olla monta vuotta kestävä ja luottamuksellinen suhde toinen toisiaan kohtaan.

Itsemääräämisoikeutta tukee se, että henkilö voi edunvalvontavaltuutuksen avulla määritellä, kuka hänen asioitaan hoitaa, jos hän ei ole itse enää kykenevä niitä hoitamaan. Kaikilla ihmisillä ei ole luottohenkilöä tai läheistä henkilöä, jonka kanssa tehdä edunvalvontavaltuutus ja siksi olisi perusteltua, että luonnollisen henkilön lisäksi myös oikeushenkilö voisi toimia edunvalvontavaltuutettuna.

Mikäli valtuutettua ei löydy lainkaan, asioita hoitamaan määrätään nykyisin viime kädessä holhoustoimilain mukainen yleinen edunvalvoja.

Lisätietoa:

Merja Mäkisalo-Ropponen
Muistiliiton puheenjohtaja, kansanedustaja
puh. 09 432 3124
merja.makisalo-ropponen@eduskunta.fi