Muistisairaan ja läheisen ääni kuuluviin kokemustoimijoiden kautta

Muistiliiton oma kokemustoimijakoulutus käynnistyi keväällä. Kokemustoimijoiden avulla muistisairaiden ja läheisten ääni saadaan kuuluviin esimerkiksi palveluita kehitettäessä.

On äärimmäisen tärkeää, että muistisairaiden oma ääni kuuluu suunnitellessa ja kehitettäessä julkisen sektorin palveluja sekä muistiyhdistysten omaa toimintaa entistä paremmiksi, sanoo Muistiliiton neuvontakoordinaattori Mailis Heiskanen.

– Muistisairaiden ja läheisten omaa ääntä tarvitaan syventämään tulevien ammattilaisten ja nykyisten palveluntarjoajien ymmärrystä muistisairaan maailmasta.

Koulutetut kokemustoimijat voivat esimerkiksi kertoa tuleville sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille kokemuksensa sairaudesta, sen kanssa elämisestä tai siitä, millaista tukea hän tarvitsee sairauden eri vaiheissa.

– Kokemustoimijoille on tilausta myös erilaisten palveluntuottajien ja -tarjoajien keskuudessa. He voivat kokemuksellisen tiedon kautta lisätä ymmärrystään muistisairauksista ja sairauden mukanaan tuomista haasteista ja sitä kautta kehittää omia palveluitaan muistiystävällisiksi. Muistiystävällinen palvelu on kaikille hyvää palvelua, Heiskanen muistuttaa.

Toiveita omasta koulutuksesta

Muistiliitto on ollut mukana valtakunnallisessa Kokemustoimintaverkostossa jo vuosia ja sitä kautta toimintaan on saatu mukaan koulutettuja kokemustoimijoita. Vuosi sitten ajankohtaiseksi tuli oman koulutuksen kehittäminen.

– Saimme toiveita eri puolilta Suomea Muistiliiton omasta koulutuksesta, jossa kaikki osallistujat olisivat muistisairaita ja heidän läheisiään oman maakunnan alueelta, kertoo Muistiliiton asiantuntija Taina Laakso.

– Tällaisen oman peruskoulutuksen ajateltiin olevan pohja Muistiliiton oman kokemustoiminnan kehittämiselle.

Muistiliiton koulutus pohjautuu Kokemustoimintaverkoston koulutusmateriaaleihin. Omassa koulutuksessa haluttiin ottaa huomioon muistisairauden mukanaan tuomat haasteet, jotta koulutus mahdollistuisi mahdollisimman monelle sairastuneelle.

– Koulutusta suunnitellessa mietimme tarkasti, miten mahdollistetaan muistisairaan osallisuus yhdenvertaisena läheisen kanssa. Mietimme esimerkiksi yksittäisten koulutuskertojen pituudet ja koulutukselliset menetelmät niin, että kaikki pystyvät niihin osallistumaan, Heiskanen kertoo.

Kokemustoimijakoulutuksen kesto on yhteensä 45 tuntia, josta lähiopetusta on 26 tuntia ja itsenäistä työskentelyä 19. Lähiopetuspäiviä on yhteensä neljä.

Pilotit kahdessa maakunnassa

Koulutusta lähdettiin viemään eteenpäin viime keväänä pilottimaakunnissa, Kanta-Hämeessä ja Pohjois- Pohjanmaalla. Mukana pilottia kehittämässä olivat alusta saakka maakunnallisten Muistiluotsi asiantuntija- ja tukikeskusten työntekijät. He toimivat kouluttajina.

Koronapandemian vuoksi kevään koulutuksista ehdittiin pitää ainoastaan Kanta-Hämeen ensimmäiset kaksi päivää.

– Paikalla oli 12 koulutettavaa, sekä muistisairaita että läheisiä. Osallistujat olivat todella sitoutuneita koulutukseen ja pitivät sitä tärkeänä. Jälkimmäisenä koulutuspäivänä meillä kaikilla oli tunne, että olisimme jo vanhoja tuttuja, Heiskanen kertoo.

– Osallistujien yhteinen tausta sairastuneena tai läheisenä vahvisti ryhmähenkeä ja osoitti meille, että Muistiliiton oma koulutus kehitettiin tarpeeseen, Laakso sanoo.

Koulutuksessa harjoitellaan oman tarinan kertomista, esityksen ja puheenvuoron rakentamista erilaisille kohderyhmille sekä esiintymis- ja vuorovaikutustaitoja.

– Osallistujat pitivät mahdollisuutta harjoitella oman tarinan kertomista pienessä, turvallisessa ryhmässä palautetta saaden antoisana. Joillekin oman tarinan jäsentäminen antoi myös uudenlaisia ulottuvuuksia ja näkökulmia elämään, Heiskanen sanoo.

– Monelle tällainen yhteisöllinen koulutus oli täysin uusi kokemus. Päivien antia pidettiin täyteläisenä, mutta siitä jäi todella hyvä mieli. Pilottien jälkeen koulutuksia on tarkoitus järjestää eri puolilla Suomea.

Lähimmän keskuksen tiedot löydät osoitteesta www.muistiluotsi.fi.

– Jos kokemustoimijuus kiinnostaa, ota yhteyttä paikalliseen Muistiluotsi -asiantuntija- ja tukikeskukseen. Koulutus voidaan järjestää maakunnan tai vaikkapa kahden maakunnan välisenä yhteiskoulutuksena, Heiskanen vinkkaa.

Teksti: Anne Leinonen