Muistisairaus ja työelämä

Eläkkeelle siirtyminen on merkittävä elämänvaihe, jonka eläkkeelle jäävä yleensä kokee odotettuna saavutuksena. Työikäisenä etenevään muistisairauteen sairastunut ihminen joutuu kuitenkin kohtaamaan eläkkeelle siirtymisen aiemmin kuin on siihen suunnitelmissaan varautunut. Työntekoa arvostavassa yhteiskunnassa sairauden tai vamman vuoksi eläkkeelle joutuvaa ei valitettavasti juurikaan tueta.

Työssä jatkaminen

Erityisesti tilanteissa, joissa muistisairaus on todettu lievässä vaiheessa eikä ole luonteeltaan aggressiivisesti etenevä, voi muistisairautta sairastava ihminen oikeanlaisilla tukitoimenpiteillä hyvinkin jatkaa työssään. Välitön työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen ei pitäisi olla ainoa vaihtoehto.

Työssä jatkamista suunnitellaan yhdessä työnantajan ja työterveyshuollon kanssa, jotta se on kaikkien ilo ja etu, eikä rasita suotta ketään osapuolta. Kuntoutuslainsäädännön ja kuntoutuksellisten tukimuotojen tulisi tukea jokaista, jonka työkyky on heikentynyt sairauden tai vamman vuoksi. Moneen muuhun etenevään sairauteen sairastunut saattaa jopa päinvastoin joutua taistelemaan eläkkeelle pääsyn puolesta.

Muistisairauksien varhaisdiagnostiikan ja eri hoitomuotojen kehittyessä on toivottavasti muistisairauttakin sairastavilla ihmisillä mahdollisuus jo lähitulevaisuudessa pysyä työelämässä pitempään ja siirtyä eläkkeelle asteittain yksilöllisten työkyvyn muutosten mukaisesti.

Eläkkeelle siirryttyä

Kun eläkkeelle siirtyminen sitten on ajankohtaista, on sekä omaisten että muistisairautta sairastavan ihmisen kanssa työskentelevän ammattihenkilöstön ehdottoman tärkeää tukea elämänmuutoksessa koko perhettä. Vaikka työnteon loppuminen voi aluksi olla helpotus, tulee monelle eteen tunteet omasta tarpeettomuudesta, ulkopuolisuudesta ja jopa syrjäytymisestä, jolloin elämän uudelleen rakentaminen ja aktiivisen osallisuuden mahdollistaminen ovat ehdottoman tärkeitä.

Työikäisellä muistisairaalla on ikääntyviin verrattuna useammin asunto- ja muita lainoja, joiden takaisinmaksukykyyn on sisällytetty ajatus ansiotuloista vanhuuseläkeikään asti. Vaikka suomalainen sosiaaliturvalainsäädäntö turvaa eläkeläisille perustoimeentulon, on työkyvyttömyyseläkkeelle jäävän eläke pienempi kuin tilanteessa, jossa hän olisi voinut jatkaa työelämässä vanhuuseläkeikään asti.

Työikäisenä muistisairauden vuoksi eläkkeelle siirtyvän eläkemuoto on usein työkyvyttömyyseläke, koska hän ei muistisairauden vuoksi kykene hoitamaan työtehtäviään. Työkyvyn heikentyessä haetaan kuitenkin usein ensin sairauspäivärahaa ja mahdollisesti sairauspäivärahan jälkeen määräaikaista kuntoutustukea, kun henkilö on kuntoutuksessa tai hänen kuntoutusmahdollisuuksia selvitellään.

Kuntoutustuki myönnetään aina määräajaksi ja on työkyvyttömyyseläkkeen suuruinen. Mikäli muistisairas ei kuntoutuksenkaan avulla pysty jatkamaan työssään, voi hän saada työkyvyttömyyseläkkeen.

Työkyvyttömyyseläkettä voi saada kansaneläke- ja työeläkejärjestelmän kautta. Kansaneläke turvaa eläkkeelle jäävälle perustoimeentulon, jos hän ei saa lainkaan työeläkettä tai se jää pieneksi. Kansaneläkkeen myöntää ja maksaa Kansaneläkelaitos (Kela).

Kelan hoitamaan eläketurvaan kuuluvat kansaneläkkeen lisäksi mm. eläkkeensaajan asumistuki ja eläkettä saavan hoitotuki, joista erityisesti hoitotuki koskettaa usein muistisairasta ihmistä. Kansaneläkelain perusteella maksetaan myös perhe-eläkkeitä leskelle ja lapselle.

Työeläkkeet ansaitaan palkkatyöllä ja yrittämisellä ja niitä hoitavat useat työeläkelaitokset. Työkyvyttömyyseläkkeen edellytykset ovat pääpiirteittäin samat kaikilla työaloilla. Kuitenkin joitakin eroja yksityiskohdissa löytyy julkisen puolen (kuten valtion ja kuntien) ja yksityisten alojen työkyvyttömyyseläkkeitä verratessa. Keskeisin ero liittyy työkyvyttömyyden määrittelyyn.

Työeläkkeen suuruus muodostuu työsuhteista ja yrittäjätoiminnasta karttuneesta eläkkeestä. Työkyvyttömyyseläkkeen suuruuteen lasketaan myös tulevan eläkkeen osa, mikä saattaa olla ratkaiseva erityisesti nuorena työkyvyttömyyteen johtavissa etenevissä muistisairauksissa. Tällöin eläkettä karttuu todellisen työskentelyajan lisäksi myös laskennalliselta ajalta eli eläkkeelle siirtymisen alusta vanhuuseläkeikään asti.

Tulevan ajan eläkeoikeudesta huolimatta on huomattava, että nopea eläkkeelle joutuminen työikäisenä muistisairauteen sairastuneelle on yleisempää kuin moneen muuhun pitkäaikaiseen sairauteen sairastuneelle ja eläkkeen suuruus jää väistämättä pienemmäksi kuin tilanteissa, joissa työura olisi jatkunut vanhuuseläkeikään asti.