Työikäisten muistisairaudet

Suomessa on arviolta 7 000 alle 65-vuotiasta etenevää muistisairautta sairastavaa ihmistä. Alzheimerin tauti on yleisin kaikenikäisillä. Otsa-ohimolohkorappeumasta johtuva muistisairaus ja harvinaiset sairaudenmuodot, kuten Hakolan tauti, Huntingtonin tauti ja CADACIL, ovat työikäisillä yleisempiä kuin iäkkäillä. Työikäisten kohdalla runsaan ja kauan jatkuneen alkoholinkäytön arvellaan olevan joka kymmenennen muistisairauden takana.

Nykypäivän työelämä paljastaa muistiongelmat usein varhaisessa vaiheessa, mutta työikäisillä etenevää muistisairautta ei osata aina epäillä, ja se saatetaan virheellisesti diagnosoida esimerkiksi työuupumukseksi, masennukseksi tai päihteiden käytöstä johtuvaksi unohteluksi. Työikäisten muistisairauksissa muisti ei myöskään välttämättä oireile ensimmäisenä, mikä voi hidastaa etenevän muistisairauden diagnosointia. 

Muistisairauksien oireet ja hoito ovat pääosin samanlaisia iästä riippumatta. Työiässä muistisairauteen sairastuneiden ihmisten elämäntilanne voi kuitenkin aiheuttaa haasteita, jotka eivät välttämättä kosketa ikääntyneempiä:

  • Hyvä fyysinen kunto, ja kyky ja halukkuus elää aktiivista elämää
  • Laajat sosiaaliset ympyrät, jotka herkästi kapenevat sairauden myötä aiheuttaen yksinäisyyttä
  • Työelämässä oleminen, kamppailu muuttuvan toimintakyvyn ja työn vaatimusten kanssa, ja todennäköisesti eläkkeelle jääminen suunniteltua aiemmin
  • Työssäkäyvän puolison on usein harkittava vaihtoehtoisia työjärjestelyjä, jos läheisen sairauteen liittyvä tuen tarve sitä vaatii
  • Kahden aktiivisessa elämänvaiheessa olevan ihmisen parisuhteen muutokset
  • Lapset, jotka tarvitsevat erityistä tukea vanhempansa sairausprosessin varrella

Työiässä muistisairauteen sairastuneet ihmiset läheisineen tarvitsevat heille kohdistettua tukea ja apua, jonka avulla selvitä muuttuneesta elämäntilanteesta ja jatkaa elämää mahdollisimman pitkään entiseen tapaan. Myös vertaistuki muilta työiässä saman elämäntilanteen kohdanneilta on tärkeää.