Asumismuodot

Kuvituskuva pariskunta keittiössä.jpg

Asumisen vaihtoehtoja on erilaisia eikä asumisen ennakointi tarkoita aina muuttamista uuteen ympäristöön. Asumisen muuttunut tarve voi olla myös väliaikaista, esimerkiksi putkiremontin tai muistisairaan tai omaishoitajan leikkauksesta toipumisen ajaksi. Jokaisen muistisairaan asumisen tarpeet ovat yksilöllisiä.

Jos kotiin tarvitaan enemmän apua ja tukea, palveleeko nykyinen koti vai voisiko muuttaminen keskeisemmälle sijainnille tai lähemmäksi omia tukiverkkoja helpottaa arkea? Jos perheessä on kyse omaishoitotilanteesta, on hyvä pohtia heti omaishoidon alettua, miten omaishoitajan lakisääteiset vapaat voidaan toteuttaa. Vapaapäivät tukevat sekä omaishoitajan että hoidettavan jaksamista.

Lyhyt- tai pitkäaikaishoitoon siirtymiseen vaikuttavat muun muassa perheen sisäiset suhteet, läheisten mahdollisuudet omaishoitoon, omaishoitajan psyykkinen ja fyysinen terveydentila sekä saatu tuki ja apu.

Intervallijaksot

Intervallihoito eli vuorohoito tai lyhytaikaishoito tarkoittaa lyhytaikaista hoitoa, joka toteutuu kodin sijaan esimerkiksi hoiva-asumisen yksikössä tai palvelutalossa.

Intervallihoidon tavoitteena on tukea ikääntyneen ihmisen toimintakykyä ja samalla tarjota omaishoitajalle tauko hoivavastuusta. Usein jaksoja hyödynnetään omaishoitajan lakisääteisten vapaiden järjestämiseen. Intervallijakso voidaan sopia yksilöllisesti, tyypillisesti se kestävät 2–7 vuorokautta. Toiset hyödyntävät jaksoja säännöllisesti ja toiset satunnaisesti. Intervallihoito voi tulla kyseeseen myös jonkin yllättävän tilanteen, kuten kodin vesivahingon tai toimintakyvyn muutoksen, kuten leikkauksesta toipumisen yhteydessä. Palvelu on maksullista ja se perustuu sosiaalihuoltolakiin.  Kysy lisää intervallihoidosta kotikunnasta/hyvinvointialueelta.

Lisätietoa: 

Perhehoito

Perhehoidolla tarkoitetaan ikäihmisen hoivan ja huolenpidon järjestämistä perhehoitajan tai ikäihmisen kodissa. Perhehoitaja on käynyt tehtävän edellyttämän ennakkovalmennuksen, jonka yhteydessä arvioidaan mm. hänen valmiutensa ja sopivuutensa tehtävään.

Perhehoitoa haetaan kunnan/hyvinvointialueen palveluohjauksen kautta. Esimerkiksi kunnan/hyvinvointialueen palveluohjaaja arvioi yhdessä ikäihmisen ja hänen läheistensä kanssa ikäihmisen palvelutarpeen ja hänen tilanteeseensa sopivan palvelumuodon, joka voi olla perhehoito.

Perhehoidolla on monia muotoja. Osavuorokautinen ja lyhytaikainen perhehoito on hyvä tuki omaishoitajan arkeen. Kiertävä perhehoitaja voi tulla ennalta sovitusti muistisairaan kotiin, osapäiväinen perhehoito voi mahdollistaa omaishoitajan työssä jatkamista, lyhytkestoinen perhehoitoa voidaan hyödyntää intervallijaksojen tavoin tai perhekoti voi olla ihmisen loppuelämän koti ja tällöin puhtaan pitkäaikaisesta perhehoidosta.

Perhehoito sopii sellaiselle ihmiselle, jolla on kotiin annettavista palveluista huolimatta vaikeuksia selviytyä arjessa, mutta joka ei vielä tarvitse palveluasumista. Se sopii myös muistisairaille, joiden avuntarve ei ole suuri, eikä hän tarvitse huolenpitoa ympäri vuorokauden. Perhehoidossa olevan ihmisen tulee pääsääntöisesti pärjätä yöt ilman säännöllistä apua.

Lisätietoa:

Senioriasuminen

Senioriasunnot ovat usein yli 55-vuotiaille tarkoitettuja kerrostalo asuntoja, joissa on huomioitu tilojen esteettömyys. Asunnot ovat usein vuokra- tai osaomistusasuntoja.  Taloissa on usein myös yhteisiä tiloja sekä harrastustoimintaa. Kysy lisää omasta kotikunnasta.

Palveluasuminen

Palveluasumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat soveltuvan asunnon sekä hoitoa ja huolenpitoa. Palveluasumisella tarkoitetaan palveluasunnossa järjestettävää asumista ja palveluja, kuten hoiva- ja hoitopalveluja sekä ateriapalveluja. Palveluasumisessa on sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökuntaa paikalla, muttei ympärivuorokautisesti.

Uudessa laissa palveluasumisesta käytetään termiä yhteisöllinen asuminen.

Ympärivuorokautinen palveluasuminen

Suurin ympärivuorokautiseen hoitoon siirtymistä ennakoiva tekijä on sairastuneen käyttäytymisen muutokset, jotka läheiset kokevat raskaiksi. Myös sairauden nopea eteneminen, lisääntyvä avuntarve, turvattomuus sekä kävely- ja pidätyskyvyn menettäminen ennakoivat kotihoidon loppumista.

Ympärivuorokautista palveluasumista järjestetään henkilöille, joilla hoidon ja huolenpidon tarve on jatkuvaa, esimerkiksi siinä tilanteessa, kun muistisairaus on edennyt ja avun tarve on suurta. Ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikössä henkilöstöä on paikalla ja palveluja järjestetään asiakkaan tarpeen mukaisesti ympärivuorokautisesti. Hoivakodit, muistiyksiköt ja yhteisökodit ovat ympärivuorokautista palveluasumista.

Tärkeintä myös palveluasumisen yksiköissä on kodin tuntu: se, että muistisairas ihminen tuntee asuvansa kotonaan. Kodikkuus luo elämänhallinnan ja turvallisuuden tunnetta sekä tukee toimintakykyä. Yksikkö on muistisairaan koti.

Uudessa laissa puhutaan tehostetun palveluasumisen sijaan ympärivuorokautisesta palveluasumisesta.

Kodin tuntu rakentuu pienistä asioista: tuttuudesta ja omannäköisyydestä sekä lämminhenkisyydestä: siitä, että saa olla oma itsensä ja toimia omien tottumustensa mukaisesti.

Turvallisessa palveluasumisen ympäristössä otetaan huomioon sekä muistisairaan ihmisen että hoitohenkilöstön turvallisuus. Turvallisuuden kehittäminen ja riskienhallinta edellyttävät hyvin toimivaa organisaatiota ja laitteiden hallintaa. Kaikki tekijät – asukas, henkilöstö, laitteet ja organisaatio – vaikuttavat toisiinsa ja kokonaisturvallisuuteen.

Lain mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköille on laadittava omavalvontasuunnitelma ja siellä on noudatettava henkilöstömitoitusta.

Muistisairas ja läheinen voivat hyödyntää Muistiliiton tarkistuslistaa asuin- ja hoivapaikan valintaan ja arviointiin.

Vanhainkoti ja laitoshoito

Vanhainkoteja ja laitoshoidon yksiköitä on ajettu alas viimeisen vuosikymmenen aikana.  Vanhusten laitoshoitoa järjestetään vanhainkodeissa ja vastaavissa laitoshoidon toimintayksiköissä sekä terveyskeskusten vuodeosastoilla ainoastaan lääketieteellisin tai asiakasturvallisuuteen tai potilasturvallisuuteen liittyvin perustein. Laitoshoito voi olla pitkäaikaista tai lyhytaikaista, kuntouttavaa hoitoa.