Muistisairaudet etenevät hyvin yksilöllisesti. Sairaudet ja ikääntyminen tuovat mukanaan toimintakyvyn muutoksia. Omaa asuinympäristöä kannattaa tarkastella, ja pohtia, onko nykyinen koti sellainen, missä pärjää vielä vuosia ja tuntee olonsa turvalliseksi. Koska kyse on etenevästä sairaudesta, on hyvä pohtia, miten kotona asumista voidaan turvata ja mitkä ovat merkkejä siitä, ettei kotiympäristö vastaa enää tarpeita.
Asumista on hyvä tarkastella paitsi muistisairauden myös ikääntymisen näkökulmasta. Asumisen Apu ry:n Asumisen pikatestin avulla voi arvioida, miten nykyiset asumisratkaisut vastaavat mahdollisia asumisentarpeita ikääntyessä. Testin tekemällä voi mm. testata omaehtoisen asumisen toimivuutta nyt ja ennakoida mahdollisia asumisen pulmia.
Muistisairauteen sairastuneen ihmisen kanssa on hyvä keskustella, mikä asumisessa on tärkeää ja millainen kodin tulisi olla, jotta se tuntuisi turvalliselta ja kodikkaalta. Onko maton reunat tai kynnykset aiheuttaneet kompastumisriskiä? Onko liesi unohtunut päälle ja kattila palanut pohjaan? Onko asunnossa riittävä valaistus ja onko muistisairaus vaikuttanut kykyyn hahmottaa ympäristöä?
Kotia kannattaa tarkastella esteettömyyden ja turvallisuuden näkökulmasta. Apuna voi käyttää Vanhustyön keskusliiton Esteettömän asumisen tarkastuslistaa (pdf).
Kotiympäristöä voi muokata toimivammaksi kiinnittämällä huomioita kontrasteihin ja tilan selkeyteen. Apuvälineet voivat auttaa ja esteettömyys lisätä asumisturvallisuutta. Toimivampi kylpyhuone ja peseytymismahdollisuudet vähentävät avuntarvetta ja mahdollistavat itsenäisen kotona asumisen. Kodin muutostöihin voi saada myös taloudellista tukea.
Kodin muutostöiden arviointiin voi pyytää avuksi kunnan/hyvinvointialueen toimintaterapeuttia tai fysioterapeuttia. Heidän asiantuntijuuttaan on ympäristön vaikutus toimintakykyyn ja se, millaiset muutokset, apuvälineet, tukikahvat tai muut ratkaisut helpottavat arkea.
KODIN MUUTOSTYÖT
Asumisen rahoitus ja kehittämiskeskus ARA myöntää valtion varoista korjausavustuksia iäkkäille (yli 65-vuotiaille) tai vammaisille henkilöille heidän omakotitalonsa tai omistamansa asunnon korjaamiseen. Avustusta myönnetään vain ympärivuotisessa käytössä olevan kodin korjauksiin, ei esimerkiksi kesämökin korjaamiseen. Avustuksen hakijana voi olla kotitaloudessa asuva yli 65-vuotias tai vammainen henkilö tai esimerkiksi hänen puolisonsa. Lisätietoa ARAn verkkosivuilta.
Kodin muutostöiden kysymyksiin voi saada asiantuntija-apua Vanhustyön keskusliiton korjausneuvonnasta. Korjausneuvojan palvelut asiakkaille ovat maksuttomia yli 65-vuotiaille, mutta varsinaisten remonttien tekeminen on maksullista. Korjausneuvoja auttaa kuitenkin avustusten hakemisessa asuntojen muutostöiden toteuttamiseen. Lisätietoa VTKL:n verkkosivuilta.
Jos henkilö täyttää vammaispalvelulain kriteerit, hän voi hakea kodin muutostöitä kotikunnasta/hyvinvointialueelta. Vammaispalvelulain mukaisia kodin muutostöitä ovat mm. kynnysten poistaminen, kulkuluiskien rakentaminen tai valaistusmuutostyöt ja kontrastien lisääminen. Jotkut kunnat/hyvinvointialueet myöntävät tukea kodin muutostöihin sosiaalihuoltolain nojalla. Näiden mahdollisuutta voi selvittää omasta kotikunnasta/hyvinvointialueelta.
ARA voi avustaa myös taloyhtiöitä hissi- ja esteettömyysavustuksella. Avustettavia toimenpiteitä liikkumisesteen poistamiseksi voivat olla esimerkiksi ulko-ovien automatisointi tai hissin esteettömyyskorjaukset. Esteettömyysavustuksen tarkoitus on poistaa liikkumisesteitä ja mahdollistaa liikuntarajoitteisen henkilön pääsy asuinrakennukseen, siinä oleviin asuntoihin tai muihin yhteisiin tiloihin. Hissiavustus on avustus hissien rakentamiseen kerrostaloon, jonka porrashuoneessa tai porrashuoneen yhteydessä ei ole ennestään hissiä (ns. jälkiasennushissi). Avustusta voi saada kerrostaloon tai luhtitaloon, jossa on vähintään kolme asuntoa ja vähintään kaksi asuinkerrosta päällekkäin.
Myös jotkut kunnat myöntävät omia hissiavustuksia taloyhtiöille. Mahdollisuutta voi selvittää kotikunnan rakennuspalveluista. Jos taloyhtiöön tarvitaan suurempia muutoksia, kuten hissin asennustöitä, on hyvä keskustella taloyhtiön hallituksen kesken sekä isännöijän kanssa.
Hissi- ja esteettömyysavustusten määrä on enintään 45 % hyväksytyistä kokonaiskustannuksista.
TYÖKALUJA ASUMISEN SUUNNITTELUUN
Muistisairaalla ihmisellä itsellään voi olla erilainen käsitys terveydentilastaan ja toimintakyvystään kuin läheisillä. Asunnon vaihtamisesta ja muuttamisesta voi olla haastavaa keskustella muistisairaan kanssa. Asumisesta on hyvä keskustella säännöllisesti esimerkiksi muistihoitajan tai muistikoordinaattorin vastaanottojen yhteydessä.
Muistava.fi-sivustolta löytyy työkaluja, jotka ovat tarkoitettu tukemaan muistisairautta sairastavan henkilön asumistilanteen oikea-aikaista puheeksi ottoa ja asumisen suunnittelua.
- Lomake muistisairaan oman tahdon ilmaisuun on tarkoitettu muistisairautta sairastaville. Tällä lomakkeella voi kirjata ylös omia toiveita tulevaa asumista koskien.
- Muistava-kuvakortit on tarkoitettu muistisairautta sairastavalle, hänen omaisilleen, läheisilleen ja ammattilaisille. Niiden avulla voidaan keskustella nykyisen asumismuodon toimivuudesta ja arjen sujumisesta sekä tulevan asumisen suunnitelmista.
- Työkalu muistisairaan asumistilanteen arviointiin on tarkoitettu muistisairautta sairastavan läheisille ja ammattilaisille. Työkalun avulla voidaan kartoittaa muistisairaan nykyistä asumistilannetta, sen puheeksi oton ja tarkemman arvioinnin tarvetta.
Työkalut on kehitetty Hoitotyön tutkimussäätiön (Hotus) ja Muistiliiton yhteisessä Muistava-hankkeessa (2018–2020).
