Muistiystävällinen taloyhtiö kantaa huolta asukkaistaan

Teksti ja kuva: Lea Froloff

Muistin heikkeneminen haastaa turvallista asumista. Taloyhtiö ja sen asukkaat voivat monin tavoin tukea sairastuneen asumisturvallisuutta.

– On tärkeää, että asunto sisältä on muistisairaalle sopiva ja turvallinen. Kaikkeen ei voi kuitenkaan yksittäinen asukas vaikuttaa. Tarvitaan taloyhtiön ja myös naapureiden apua ja tukea, sanoo Turvallisesti kotona -hankkeen hankevastaava Kaisa Karvonen Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksestä.
Taloyhtiön tehtävä on huolehtia kiinteistön eli rakennuksen ja tontin turvallisuudesta.

– Esteettömyyteen ja sen tyyppiseen liittyvät parannukset nousevat taloyhtiöissä esiin yhä enemmän. Ihmiset huomaavat, etteivät ne koske vain jotain tiettyä väestöryhmää, vaan koskettavat jonain päivänä meitä kaikkia. Asiaan kannattaa kiinnittää suunnittelussa huomiota, korostaa Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja Juuso Kallio.

Muistiystävällinen taloyhtiö suhtautuu myönteisesti esimerkiksi tukikahvojen asennukseen ja huomioi apuvälineiden käyttäjät suunnitellessaan tulevia kunnossapitotoimia.

– Onneksi esteettömyyttä parantaviin toimenpiteisiin, kuten ulko-ovien automatisointiin ja jälkiasennushisseihin,voi saada avustusta. Ne auttavat kaikkia osakkeenomistajia, muistuttaa Kallio.

Pienetkin parannukset auttavat

Toisinaan muistiltaan heikentynyt asukas voi unohtaa avaimen kotiin tai harhailee väärässä kerroksessa asuntoaan etsien.

– Kun menee hissistä ulos, on jokaisessa kerroksessa yleensä samanlainen näkymä. Voisiko kerroksia merkata selkeämmin? Senhän ei tarvitse olla iso ja kallis remontti, Karvonen pohtii.

Pienilläkin asioilla, kuten valaistuksella, maaleilla, opasteilla ja porrashuoneiden selkeällä numeroinnilla, päästään alkuun. Paloturvallisuudesta huolehtiminen on yksi tärkeimmistä asioista muistioireiden ilmaantuessa.

– Muistisairas ei välttämättä pysty huolehtimaan asuntonsa palovaroittimesta. Jos läheisiä ei ole, voiko taloyhtiö ottaa vastuulleen palovaroittimen huollon ja paristojen vaihdon? kysyy Karvonen.

Rohkaistaan naapuriapuun!

Naapureihin voi tutustua luontevammin, jos pihalla on paikkoja yhdessä oleiluun.
– Jos on vaikka hankkinut liesivahdin tai vuotovahdin, voi niistä jakaa tietoa muille.

Muut asukkaat saattavat huolestua, jos naapuri on lähdössä ulos myöhään illalla tai säätilaan nähden vähäpukeisena. Huoli kannattaa ottaa puheeksi. Pitää kuitenkin muistaa, että kaikilla on oikeus yksityisyyteen. Jos keskustelu ei ole mahdollista tai se ei johda mihinkään, täytyy apua hakea muualta.

Omasta muistisairaudestaan voi myös kertoa vaikkapa tutuimmille naapureilleen. Monesti saa apua naapureilta, kun pyytää.

– Moni arastelee vieläkin kertoa muistisairaudesta avoimesti. Turvallisuutta lisäisi, jos lähipiiri tai taloyhtiön hallituksen jäsenet tietäisivät asiasta. He osaisivat paremmin huomioida sairastumisen erityispiirteet ja suhtautua eteen tuleviin tilanteisiin, Karvonen kannustaa.

Omaisten yhteystiedot taloyhtiölle

Muistisairaasta asukkaasta heränneestä huolestaan voivat naapurit kertoa taloyhtiön hallituksen puheenjohtajalle tai isännöitsijälle. Jos henkilön luona käy kotihoito, kannattaa hoitajalle kertoa esimerkiksi eksymisistä rappukäytävässä.

Monissa taloyhtiöissä toivotaan omaisten avaavan keskusteluyhteyden heille päin. Usein eteen tulevia haasteita saadaan ratkaistua sillä, että omaisiin ollaan yhteydessä. Kaiken varalta kannattaa omaisen tai muun läheisen antaa itse yhteystietonsa isännöitsijälle, taloyhtiön hallitukselle tai naapureille.

Muista huoli-ilmoitus

Naapuristaan huolestunut voi myös tehdä vanhuspalvelulain mukaisen huoli-ilmoituksen omaan kuntaan.

– Sen myötä kunnan työntekijä selvittää tilannetta ja asukkaalle tehdään palvelutarpeen arviointi. Palvelutarpeen arviointi kannattaa ottaa vastaan, koska siitä voi olla paljon apua huoli-ilmoituksen kohteelle, muistuttaa Outi Korpelainen Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksestä.

Huolen ollessa kiireellinen ja vaatiessa välitöntä toimintaa, tulee soittaa hätänumeroon.

Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen Kaisa Karvonen ja Outi Korpelainen kertovat, että taloyhtiöissä päästään alkuun pienilläkin parannuksilla.