Muistiasia on kaikkien asia
Keskustelin kahdeksan 5–19-vuotiaan lapsen ja nuoren kanssa muistiin, muistisairaisiin, vammaisuuteen ja erilaisuuteen liittyvistä asioista. Halusin kuulla, miten lapset ja nuoret suhtautuvat näihin teemoihin ja mistä heidän käsityksensä olivat peräisin.
Päiväkoti-ikäisten ajatuksia
Viisivuotias Sakari arveli, että hänen isomummollaan on muistisairaus ja se tulee esille sillä tavalla, että hän saattaa kysellä samaa asiaa monta kertaa. Erilaisuudesta Sakari kertoi Pikku-Kakkosessa puhutun. Sakarin mielestä erilaisuus on sitä, että: ”Jotkut eivät ole samanlaisia kuin toiset. Kukaan ei voi olla samanlainen kuin toinen: jotkut on eri kokoisia ja eri äänisiä. Kaksosetkaan ei ole kokonaan samanlaisia.”
Muumeissakin on Sakarin mielestä käsitelty erilaisuutta, koska ”Vilijonkan mukaan Muumipappa ei tehnyt oikeaa työtä ja sen takia Muumipappa rupesi tekemään toista työtä, mutta siitä ei sitten mitään tullutkaan ja tarinan opetus oli se, ei kannata ottaa semmoisia opetuksia toisilta jotka ei tunnu itsestä hyvältä.”
Alakoululaisten mietteitä
Ensimmäisellä luokalla olevat serkukset Lydia ja Elsa pohtivat, että heidän isomummollaan on muistisairaus, mikä ilmenee niin, että isomummo ei oikein muista mitään tai jos muistaa jotain, niin tosi vähän.
Lydian koulussa oli puhuttu vammaisuudesta ja hänelle oli jäänyt mielikuva, että vammaisuus on sitä, jos on joku sairaus tai jos jalka on poikki. Elsa ei muistanut koulussa puhutun vammaisuudesta, mutta muisti, että Pikku Kakkosessa on puhuttu erilaisuudesta.
Elsalla oli myös Sankaritarinoita tytöille -kirja (toim. Taru Anttonen ja Milla Kauppinen) ja sieltä hänelle oli jäänyt mieleen ihmisoikeustaistelija Liisa Kauppisen lausahdus: "Ei ole olemassa erikseen vammaisia ja muita ihmisiä, vaan olemme kaikki erilaisia yhdenvertaisin oikeuksin".
Neljännellä luokalla oleva Jusa ei ollut varma, mikä muistisairaus on, mutta arveli sen tarkoittavan sitä, että ihminen alkaa unohtelemaan asioita. Tästä hän päätyi toteamaan, että hänen äidiltään on varmaan sellainen muistisairaus, kun äiti ei aina muista.
Viidennellä luokalla oleva Erin tiesi, että hänen mummillaan on muistisairaus. Muistisairaus tulee esille siinä, ettei muista lastenlasten nimiä eikä muista mennä tilaisuuksiin, jonne on luvannut mennä. Erin korosti, että vammaiset voivat olla erilaisia, mutta samanarvoisia eli heidän kanssaan ollaan ”ihan tavallisesti”.
Yläkoululaiset tietävät jo enemmän
Seitsemännellä luokalla olevalla Emilialla itsellään on lievä oppimisen vaikeus, joka tulee esille muistiongelmina. Omista kokemuksistaan hän kertoi, että hän joskus tuntee olonsa tyhmäksi, kun ei muista asioita helposti ja oppiminen on paljon vaikeampaa kuin muilla.
Kahdeksannella luokalla oleva Erika tiesi paljon muistisairauksista, vaikka koulussa ei niistä ollut puhuttu. Hän osasi kertoa, että muistisairaus heikentää muistia. Sanasta muistisairaus Erikalle tuli ensimmäisenä mieleen Alzheimerin tauti ja dementia. Iäkkäät ihmiset voivat hänen mukaansa sairastaa muistisairautta.
Kysymykseen, miten muistisairas ihminen tulee kohdata, Erika vastasi: ”Muistisairaat ihmiset kohdataan ihan tavallisesti – ihmisinä. Heille puhutaan ihan normaalisti ja samalla voi vaikka silittää kädestä.”
Lukiossa tieto syvenee
Lukiolaisella Iidalla oli jo sangen laaja- alainen tietopohja asiasta. Hän kertoi, että muistisairaudet ovat kansantauteja, jotka ovat parantumattomia ja hitaasti eteneviä sairauksia. Iida kertoi: ”Itselleni muistisairauksista tulee ensimmäisenä mieleen Alzheimerin tauti. Eniten muistisairauksia esiintyy ikäihmisillä, mutta voi niitä olla nuoremmillakin”.
Iidan isoisovanhemmilla oli muistisairaus ja siitä hän tiesi jo lapsena, mistä oli kysymys. Hän oli oppinut heidän kanssaan ollessaan, että muistisairaisiin henkilöihin tulee suhtautua samalla tavalla kuin kaikkiin muihinkin ihmisiin. Muistisairaan henkilön kanssa keskustelemisessa kuunteleminen ja ymmärtäminen on tärkeää.
Mitä lapsilta voidaan oppia?
Haastattelemieni lasten ja nuorten omissa ydinperheissä ei ollut muistisairautta, vaikka 14-vuotias Emilia osasi omana kokemuksenaan kertoa, miltä tuntuu, kun muistissa ja oppimisessa on vaikeuksia.
Muistiliiton tavoitteena on muistiystävällinen Suomi ja olemme kampanjoineet pari vuotta Muistiasia on kaikkien asia -teemalla. Suomessa on lähes 200 000 muistisairasta ja jos jokaisella ajatellaan olevan 2-3 läheistä, muistisairaudet koskettavat vähintään noin puolta miljoonaa suomalaista.
Haastattelemani lapset ja nuoret lähes kaikki tunnistivat muistisairaudet, sillä yksi tai useampi heidän isoisovanhemmistaan sairasti muistisairautta. He olivat myös oppineet suhtautumaan asiaan luonnollisena elämään kuuluvana asiana.
Muistisairaudet koskettavat monia lapsia ja nuoria ja siksi asiasta tuleekin puhua ikäkauteen sopivalla tavalla jo varhaiskasvatuksessa ja alakouluissa. Omien kokemusten lisäksi lastenohjelmilla ja lastenkirjallisuudella voidaan vaikuttaa erilaisuuden ymmärtämiseen ja arvostamiseen.
