Yhtä perhettä
Musiikkipedagogi Minna Lamppu johtaa lahtelaista Muistilangat-kuoroa, jossa laulavat muistisairaat ihmiset ja heidän läheisensä.
Mukana kohta viisi vuotta toimineessa kuorossa on tällä hetkellä parisenkymmentä jäsentä. Vuosien aikana kuorosta on hioutunut ryhmä, joka on kuin yhtä perhettä.
– Välillä tuntuu, että ei olisi töissä ollenkaan, kun on täällä. Se kertoo luottamuksesta ja siitä, että olemme muotoutuneet yhteisöksi. Ihmiset ovat mukana omina itsenään, Minna Lamppu kertoo.
Kuoroon päästäkseen ei tarvitse osata laulaa, vaan toiminta on kaikille avointa matalalla kynnyksellä. Harjoitukset pidetään Päijät-Hämeen Muistiyhdistyksen tiloissa kerran viikossa. Kaikki tulevat mukaan rennolla mielellä.
Harjoituksissa harjoitellaan laulutekniikkaa, välillä tehdään rytmiharjoituksia tai otetaan soittimia mukaan.
– Erilaiset harjoitukset kehittävät muun muassa tulevaa ohjelmistoa ja aktivoivat myös aivoja, sanoo Lamppu.
Jokainen osaa laulaa omalla äänellään
Muistilankojen tarina alkoi vuonna 2015, kun säveltäjä Tapio Tuomela otti yhteyttä Minna Lamppuun. Lamppu työskenteli siihen aikaan erilaisten musiikki- ja lauluryhmien kanssa, joista yksi oli Viitosen laulajat. Nimensä mukaisesti ryhmän toimintaan sai osallistua hyvin matalalla kynnyksellä, osaamatta varsinaisesti laulaa.
– Viitosissa jokainen sai laulaa omalla äänellään ja kehittyä ryhmän turvassa, Lamppu kertoo.
Tuomela ehdotti Lampulle yhteisöllistä laulu- tai kuorotoimintaa yhdessä Päijät-Hämeen Muistiluotsin kanssa. Mukaan yhteistyöhön tulivat myös Lahden konservatorio, Lahden musiikkiopisto ja Sinfonia Lahti.
– Pidimme ensimmäisen yhteislauluhetken ja väki innostui ajatuksesta lähteä mukaan luovan toiminnan ryhmään, Lamppu kertoo.
Kiinnostuneista koottiin kuoro, johon tuli mukaan sekä sairastuneita että heidän läheisiään. Tavoitteena oli konsertti yhteistyökumppaneiden kanssa.
– Meillä oli tuore laulajaporukka, jossa kaikilla ei välttämättä ollut musiikillista taustaa. Ja meillä oli kuusi viikkoa aikaa tehdä konsertti.
Ensimmäinen konsertti loppuunmyyntiin
Muistilankojen laulut perustuvat tunnettuihin suomalaisiin kappaleisiin, joihin on tehty uudet sanat kertomaan sairastuneiden ja läheisten kokemuksista. Sanoitusten takana on Päijät-Hämeen Muistiluotsin muistiluotsiohjaaja Nina Reimari.
Konsertista tuli juonellinen kokonaisuus, joka kertoi, että elämää on myös muistisairausdiagnoosin jälkeen.
– Muistan elävästi sen hetken, kun odotamme ryhmän kanssa musiikkiopiston käytävässä ja kohta on meidän vuoromme. Ihmisiä jännitti, mutta kaikki olivat innoissaan menossa lavalle, Lamppu kertoo.
Konsertti oli loppuunmyyty ja palaute sen jälkeen hyvää.
– Se kertoi, että tällaiselle on tarvetta ja muistisairaiden ihmisten ja läheisten tarina halutaan kuulla. Sitten ei voitu tietenkään lopettaa, Lamppu sanoo.
Kuorosta tuli osa Päijät-Hämeen Muistiluotsin toimintaa. Viime joulukuussa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA myönsi Muistilangoille rahoituksen, joka turvaa toiminnan myös jatkossa.
Luovuus tukee hyvinvointia
Minna Lamppu työskentelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa varhaisiän musiikkikasvatuksen ja taiteen soveltavan käytön opettajana. Hänelle tärkeä näkökulma on se, miten luovuuden avulla voidaan tukea ihmisten kokonaisvaltaista hyvinvointia.
– Musiikki on erittäin vaikuttavaa. Pelkästään musiikin kuuntelulla on tutkitusti hyviä vaikutuksia, mutta osallistuminen toimintaan antaa vielä paljon enemmän, Lamppu kertoo.
Kiertäessään Muistilankojen kanssa hän saa paljon kysymyksiä, voisiko hän tulla muillekin paikkakunnille johtamaan samanlaista ryhmää.
– Yksi ihminen ei voi kuitenkaan joka paikkaan mennä, vaikka tarve on olemassa, Lamppu sanoo.
Omassa työssään hän opettaa tulevia musiikkipedagogeja. Heidän pääaineessaan pyritään vastaamaan yhteiskunnan tarpeeseen ja tukemaan kokonaisvaltaista hyvinvointia luovilla lähestymistavoilla.
– Painotamme pääaineessa yhteisöllisyyden ja osallisuuden näkökulmaa. Meiltä valmistuu hyvin laaja-alaisen koulutuksen saaneita musiikkipedagogeja.
Lamppu on ollut mukana Muistilankojen toiminnassa pian viisi vuotta,eikä ole miettinyt, haluaako jatkaa.
– Enkä tule sitä miettimäänkään, hän sanoo.
