Pieniä päivittäisiä tekoja
Mielen hyvinvointi on hyvän arjen perusta, ja sitä voi vahvistaa pienillä päivittäisillä teoilla ja valinnoilla.
Mielen hyvinvointi on tunnetta siitä, että elämä on merkityksellistä, sanoo Ikäinstituutin toimialapäällikkö, psykologian tohtori Sirkkaliisa Heimonen.
Mielen hyvinvointiin linkittyvät myös ajatus omasta kasvusta ja itsensä toteuttamisesta. Lisäksi siihen liittyvät omien vahvuuksien tunnistaminen ja kyky selviytyä arjen haasteista.
– Mielen hyvinvointi ei ole pysyvä tila, vaan se vaihtelee eri tilanteissa ja rakentuu esimerkiksi suhteessa toisiin ihmisiin, Heimonen toteaa.
– Aivan kuten fyysistä kuntoa, mielen hyvinvointia voi vahvistaa arjen teoilla ja valinnoilla. Voi miettiä, että mikä on se asia, minkä voin tässä tilanteessa tehdä.
Pienillä teoilla voi vahvistaa myös toisten mielen hyvinvointia.
– Aina voi olla ystävällinen, antaa palautetta, rohkaista ja osoittaa, että toisella ihmisellä on merkitystä. Tunne siitä, että tulee nähdyksi ja kohdatuksi on tärkeää mielen hyvinvoinnille, kertoo Heimonen.
Myönteisiä tunteita arjen keskellä
Mielen hyvinvoinnin rakennuspalikoina ovat myönteiset tunteet, mielekkääseen toimintaan uppoutuminen, ihmissuhteet, merkityksellisyyden kokemus ja aikaansaamisen tunne.
Myönteisistä tunteista ensimmäisenä mieleen tulee usein onnellisuus, mutta sen lisäksi tunteita on myös monia muita, kuten tyytyväisyys, toiveikkuus ja innostuneisuus. Näitä voi löytää myös pienistä asioista pienistä arkisista asioista.
– Ne jäävät usein katveeseen. Kun opettelee kiinnittämään huomiota iloa ja voimaa antaviin hetkiin arjessa, voi löytää yhä enemmän asioita, mistä voi olla kiitollinen tai mihin voi olla tyytyväinen, Heimonen sanoo.
Mielen hyvinvoinnille on tärkeää myös mielekkääseen toimintaan uppoutuminen. Se antaa mahdollisuuden käyttää omia taitoja ja vahvuuksia.
– Se antaa tyytyväisyyden tunnetta, iloa ja onnistumisen kokemuksia, Heimonen toteaa.
Merkityksellisille asioille enemmän aikaa
Ihmisen mieli rakentuu vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Hyvät, vastavuoroiset ihmissuhteet edistävät onnellisuutta ja hyvinvointia. Ihmissuhteisiin kuuluvat myös pienet kohtaamiset arjen keskellä.
– Näitä kohtaamisia ei pidä sivuuttaa. Jos joku vaikkapa kaupassa tai bussissa sanoo ystävällisen sanan, se voi kantaa pitkälle ja jäädä mieleen, Heimonen sanoo.
Myös merkityksellisyyden kokemuksilla on rooli mielen hyvinvoinnissa. On hyvä pysähtyä miettimään, mitkä asiat tekevät omasta elämästä merkityksellisen ja voisiko näille asioille antaa arjessa enemmän aikaa.
Aikaansaamisen tunne tarkoittaa onnistumisen kokemuksia. Se voi olla esimerkiksi asioiden tekemistä muiden hyväksi.
– Muista myös kiittää ja arvostaa itseäsi, Heimonen sanoo.
Kaikilla tunteilla on merkitystä
Vaikka mielen hyvinvointi ymmärretään helposti positiivisten tunteiden kautta, se on kokonaisuus, jossa kaikilla tunteilla on merkitystä. Myös hetkittäinen alavireisyys ja surullisuus ovat osa elämää.
– Elämä on valoja ja varjoja, ja tärkeää on tasapainon löytäminen. Haasteita ja hankaluuksia tulee kaikille ja niiden yli pääsemiseen on löydettävissä keinoja, Heimonen sanoo.
Elämän kriisitilanne, kuten sairastuminen, aiheuttaa tunteiden kirjon. Se voi herättää huolta, pelkoa ja ahdistusta.
– Näissä tilanteissa kannattaa miettiä, minkä varaan voi rakentaa ja löytää ne asiat, mitkä ovat tärkeitä ja mitkä auttavat eteenpäin. Niitä voivat olla esimerkiksi tiedon saaminen tai vertaiskokemusten kuuleminen, Heimonen kertoo.
Kriisivaiheen läpi mennään omassa tahdissa eikä sitä voi tehdä liian nopeasti.
– Yksin ei tarvitse selviytyä, vaan voi hakea apua ja tukea. On tärkeää antaa aikaa itselle ja yrittää pitää kiinni arjen rutiineista.
Nykyisin puhutaan paljon myös itsemyötätunnosta.
– Lempeys itseä kohtaan on tärkeää. Usein itseltään vaatii paljon, ehkä enemmän kuin muilta. Kun on hankaluuksia, voi olla, että vaatii vielä enemmän. Tällöin huolenpidon osoittaminen myös itselle olisi tärkeää, Heimonen muistuttaa.
