Vapaaehtoistyö yhdistyksissä on arvokas asia!

25.11.2014

Suomessa vapaaehtoistyötä on aina arvostettua. Maassamme toimii yli 100 000 rekisteröityä ja 30 000 rekisteröimätöntä yhdistystä. Yhdistyksissä on 15 miljoonaa jäsentä – monet kuuluvat useampaan yhdistykseen – ja niissä tehdään vuosittain noin 150 miljoonaa tuntia vapaaehtoistyötä.

Kansalaisjärjestötoiminta on perinteisesti perustunut sitoutumiselle oman järjestön tai yhdistyksen hyvien asioiden edistämiseen. Keskeinen käyttövoima on yhteisöllisyys sekä voimakas sitoutuminen arvoihin. Samanhenkiset tai samasta asiasta kiinnostuneet ihmiset haluavat toimia joukolla yhteisten asioiden ja tavoitteiden edistämiseksi.

Ihmiset antavat yhdistystoimintaan omaa vapaa-aikaansa, joten heillä on oikeus saada antamalleen ajalle jotain vastinetta. Vastineena voi olla omien arvojen mukainen toiminta, mukava yhdessäolo, kuulluksi tulemisen tunne tai vaikuttamismahdollisuudet itselle tärkeiksi pitämissään asioissa.

Muistiyhdistykset tekevät arvokasta työtä. Mitä enemmän meillä on jäseniä, sen paremmin tulemme kuulluksi. Tämän takia meidän kannattaa miettiä toimintaamme siitä näkökulmasta, mikä saa ihmiset tulemaan mukaan ja miten heidät saadaan pysymään aktiivisina. Oman kokemukseni mukaan näihin asioihin vaikuttaa omia arvoja tukevan toimintafilosofian lisäksi yhdistyksen yleinen ilmapiiri ja se, miten jäsenet kohtelevat toinen toisiaan. Toisaalta, jos yhdistys ei näy missään, on vaikea hakeutua mukaan toimintaan. Meidän tuleekin osata mainostaa ja markkinoida.

Tutkimusten mukaan kaikkein tehokkain tapa saada ihmisiä mukaan toimintaan, on pyytää heitä henkilökohtaisesti. Voimme miettiä omasta lähipiiristämme ihmisiä, jotka voisivat olla kiinnostuneita muistiyhdistysten toiminnasta. Kertoa, mitä muistiyhdistyksissä tehdään ja kysyä, olisivatko he kiinnostuneita mukaantulosta. Harvoin kukaan tästä loukkaantuu, pikemminkin päinvastoin. Monet kokevat tällaisen kysymyksen esittämisen arvostuksen osoituksena – ja sitähän se onkin.

Työvoimapulasta kärsivillä aloilla on huomattu, että työyhteisön ja organisaation imago vaikuttavat paljon työntekijöiden saatavuuteen. Sama pätee yhdistystoimintaankin. Muistiyhdistyksissä toimivien kannattaisi aina silloin tällöin pohtia oman yhdistyksensä imagoa. Mielletäänkö yhdistys innovatiiviseksi, yhteistyökykyiseksi, ajassa liikkuvaksi, asiantuntevaksi, ulospäin suuntautuneeksi, kannustavaksi ja myönteiseksi? Pidetäänkö yhdistyksessämme hyvää huolta vapaaehtoisista? Entä millainen ilmapiiri on luottamushenkilöiden keskuudessa?

Tämän päivän haasteena sanotaan olevan nuorten saaminen mukaan yhdistystoimintaan. Tutkimusten mukaan nuoria kiinnostaa yhdessä toimiminen ja heillä on tarve päästä mukaan kansalaisyhteiskuntaan. Nuoret ovat kuitenkin arkoja lähtemään yksin liikkeelle ja toivovat, että heidät kutsutaan mukaan henkilökohtaisesti. Innostuessaan he ovat halukkaita käyttämään runsaastikin aikaa vapaaehtoistoimintaan. Osaammeko muistiyhdistyksissä houkutella nuoria ihmisiä toimintaamme mukaan vai ajattelemmeko, etteivät tällaiset asiat nuoria kiinnosta?

Yhteisöllisin terveisin,

Kirjoittaja: