Pohjois-Savon Muistiluotsin vapaaehtoisten omannäköinen juhla

28.11.2019

14.9. suuntasi iloisen innostunut joukkio matkansa kohti Varkautta. Tavoitteena viettää iloinen ja innostava yhteinen kohtaaminen vapaaehtoisten ehdoilla toteutettuna. Edellisessä tapaamisessamme vapaaehtoiset itse toivoivat tapaamista, jossa saisivat itse olla pääosassa ja luoda yhdessä jotain uutta ja innostavaa Pohjois-Savon Muistiluotsin vapaaehtoistoimintaan. Ja mahdollisuus tähän toiveeseen luotiin.

Kuntorantaan päästyämme keskustelimme yhdessä arkiset, ne ns. ”tylsät asiat” pois jaloista ja sen jälkeen jakaannuimme ryhmiin. Mukana juhlassamme oli 17 vapaaehtoista ja heidän tehtäväkuvansa jakaantuivat kahvilaemäntiin, ryhmänohjaajiin ja vaikuttajiin (kokemustoimijat ja muistiaktiivit). Ensin kuitenkin sekoitimme pakkaa ja ryhmät koostuivat hyvinkin erilaisista tehtäväkuvista, mutta  kaikkien tavoitteena oli kerätä puiden lehvistöihin muistiystävällisiä tekoja ja asioita, jotka tukevat muistiystävällistä ympäristöä. Puiden lehvästöt täyttyivätkin hienosti erilaisista asioista; kärsivällinen suhtautuminen, selkokielisyys, yhdessä liikkuminen, selkeät värit, säännöllisyys ym. Muista käydä tapaamassa ystäviä, muista hali ja hymy. Pieniä asioita, mutta erittäin merkityksellisiä.

Kävimme välillä syömässä valmiista noutopöydästä maittavan lounaan ja pidimme pienen huilihetken. Jokainen käytti huilihetkensä, miten tahtoi. Osa kävi käveleskelemässä ja haukkaamassa happea, osa intoutui keskustelemaan uusien tuttavuuksiensa kanssa aiheista ja pikkasen aiheiden vierestä, mutta tavoite olikin viihtyä ja tehdä se kunkin omalla tavalla.

Vatsat tyytyväisyyttä hyristen jatkoimme päivää vertaistoiminnanohjaaja Sannan aivojumppatuokiolla. Olihan se haastavaa, mutta erittäin hauskaa. Oli hyvä huomata, että itse kullakin oli tarvetta petrata omaa aivoterveyttään, aivojumpan onnistumisprosenttia jos katsoi. Mutta toisaalta ilo on yksi tärkeimmistä asioista, jos ajatellaan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja siinä me onnistuimme täydellisesti, jos katsoi naurun määrää aivojumppaa tehdessämme.

Kokeilimme myös tarinallista hierontaa ja vaikka sekin oli omalla tavallaan kokonaisvaltaista hyvinvointia edistävää, niin siitä nousi myös monia huomioita. Miten muistisairas kokee yhtäaikaisen tarinan kuuntelemisen ja hieronnan, onko hänellä vaikeuksia keskittyä? Miten huomioidaan esim. muistisairaan kosketusarkuus? Vaikka joku asia tai toimintamalli tuntuisikin meistä toteuttajista kuinka hyvältä, niin on hyvä huomioida erilaiset kohtaamiset, erilaiset toiveet ja tarpeet.

Sittenpä olikin pikkasen virkistytty lounaan aiheuttamasta unisuudesta ja pääsimme jakautumaan taas uusiin ryhmiin. Tällä kertaa jakaannuimmekin toimintamallien mukaan ja tavoitteena oli kerätä aarrekartta -menetelmällä asioita, joita omassa toiminnassaan huomioi tai pitäisi huomioida enemmänkin. Puheensorinan määrä todisti asian, jolla vapaaehtoiset toivoivat päivän näin käytettävän. Tämä päivä oli tarpeellinen ja ryhmätyötuotoksistakin huomasi, että osallistujilla oli innostusta ja aitoa iloa luodessaan kuvin ja sanoin ajatuksiaan vapaaehtoistyöstä muistisairaiden ja heidän läheisten kanssa. Yksi päivän innovaatioista oli ”Muistiympyrä”. On ruokaympyrää ja on liikuntapiirakkaa ja nyt on sitten myös muistiympyrä. Muistiympyrään ryhmä koosti kuvin  ja sanoin asioita, joihin kukin voi vaikuttaa ihan itse. Asioita, jotka tukevat muistiystävällistä elämää. Ehkäpä tätä muistiympyrää vielä kehittelemme jatkossakin niin, että voimme sitä esitellä vaikka ensi vuonna Muistikonferenssissa.

Päivä oli todella mukava ja juurikin sellainen, kuin vapaaehtoiset olivat toivoneet. Juhlan ei tarvitse aina olla juhlava, arkikin on joskus kauneinta juhlaa. Toiset huomioon ottava aika, toisten kanssa jaettu aika, yhdessä koettu tekemisen ilo, niistäkin voi syntyä mitä kaunein juhla. Näin meillä Pohjois-Savon Muistiluotsissa järjestettiin vapaaehtoisten juhlahetki ja seuraava juhla, johon saa sitten ihan pynttäytyä onkin joulukuussa, kun yhdessä jäsenistömme kanssa rauhoitumme viettämään riehakasta joulujuhlaa. Eli tämähän on yhtä suurta juhlaa. Lähtiäisiksi osallistujat saivat mukaansa repun, repussa oli pieniä yllätyksiä oman vapaaehtoistyön tukemiseen ja toisaalta reppu kuvasti myös sitä, että meidän tulisi muistaa kerätä elämän reppuumme miellyttäviä asioita, joita sitten voisimme yhdessä muistella.

Kiitos Pohjois-Savon Muistiluotsin puolesta kaikille osallistujille ja kiitos Muistiliitolle, että se mahdollisti tämän arjen juhlamme.

Uusia innovatiivisuuksia ja iloisia jälleennäkemisen riemuja odotellessa kaunista talven alkua kaikille toivottavat vertaistoiminnanohjaajat Tarja ja Sanna sekä koko Pohjois-Savon Muistin taustapoppoo.