Tällä viikolla vietettävä valtakunnallinen omaishoitajien viikko kiinnittää huomion erityisesti työssäkäyvien omaishoitajien asemaan. Suomessa läheistään auttaa säännöllisesti 1,2 miljoonaa ihmistä, heistä työssä käyviä on yli 700 000.
Työssä käyvien osaomaishoitajien asema on usein erityisen raskas niin fyysisesti kuin henkisestikin. Heitä painavat huoli läheisestä, ajan puute, vaikeus tarvittaessa lähteä työstä kesken kaiken, kotihoidon järjestäminen, välimatkat hoidettavaan ja muut arjen huolet. Työnantajien joustavuuteen ja haluun ymmärtää omaishoitajan tilanteita asetetaan yhä enemmän odotuksia.
EU:ssa tehdystä hoivatyöstä noin 80 prosenttia on omaisten hoitamista ja tekijöistä 75 prosenttia on naisia. Hoitovelvoitteet ovat lähes 20 prosentille naisista syy pysytellä poissa työelämästä. Asialla on kauaskantoisia vaikutuksia omaishoitajien sosiaaliturvaan ja eläkkeisiin.
Hoitajat eivät jaksa, jollei heitä tueta ja auteta. Emme voi olettaa iäkkään puolison hoitavan toista edelleen, kun hoivan tarve on suuri. Ihminen ei jaksa 24/7 ilman mitään apua, siksi omaishoitajille tarvitaan elämäntilanteen tuki - lapsilisän tapaan, lakisäteinen kaikille. Jotta tuet saadaan kohdennettua, pitää tunnistaa sekä tunnustaa omaishoitajuus.
Ongelma on, että emme vieläkään aina edes tunnista omaishoitajuutta, varsinkaan silloin kun se on osa-aikaista. Työssäkäyvä puoliso tai lapsi voi tosiasiallisesti avustaa, hoitaa ja vastata läheisestään päivittäin, ilman että edes hän itse, saati sitten järjestelmämme, tunnistavat tätä omaishoitajuudeksi. Tunnustaminen puolestaan tarkoittaa sitä, että kun olemme määritelleet kriteerit kokoaikaiselle ja osaomaishoitajuudelle niin tämä automaattisesti tarpeen mukaan oikeuttaa myös erilaisiin omaishoidon tukitoimiin.
Terveydenhuollossa täytyy varmistaa jokaisen oikeus kohtuuhintaisiin ja laadukkaaseen pitkäaikaishoitoon, kotihoitoon tai yhteisöpohjaisiin palveluihin. Meidän tulee etsiä yhteistä eurooppalaista ratkaisua, jolla takaamme ihmisoikeuksia ja perusoikeuksia kunnioittavan vanhustenhoidon kaikille eurooppalaisille. Kulmakivenä tulee olla Euroopan omaishoitajaohjelma, jonka perusteella jäsenmaiden tulisi laatia kansallisen tason omaishoitajaohjelmat.
Euroopan omaishoitajaohjelmaan tulee sisällyttää kuusi elementtiä. Ensinnäkin meidän tulee määritellä miten tunnistamme omaishoitajuuden, ja miten tunnustamme sen, eli mitä oikeuksia tämän perusteella omaishoitajalle ja hänen hoidettavalleen kuuluu. Toisena tulee hoidettavan henkilön oikeuksista ja itsemääräämisoikeudesta huolehtiminen. Kolmanneksi, omaishoitajien tulisi olla oikeutettuja omaishoitajatukeen. Neljänneksi, heille täytyy tarvelähtöisesti taata oikeus saada apua, tukea ja palveluita, esimerkiksi siivousapua sekä omaa aikaa. Viidenneksi on taattava sekä hoidettavan että hoitajan kuntoutus ja siihen tarvittavat apuvälineet. Viimeisenä, omaishoitajat tarvitsevat työterveyden kaltaisen palvelun oman terveytensä hoitamiseen.
Omaishoitajuudesta ei saa seurata sosiaalioikeuksien heikkenemistä. Omaishoitajille pitää taata riittävä tuki ja mahdollisuus työelämän ja perheen yhteensovittamiselle; heillä tulee olla oikeus jäädä kotiin hoitamaan paljon apua tarvitsevaa tai akuutisti sairasta läheistään ilman työpaikkansa menettämisen pelkoa. Hiljattain hyväksytty direktiivi vanhempien ja omaistaan hoitavien työ- ja yksityiselämän tasapainottamisesta takaa omaistaan hoitavalle mahdollisuuden viiden päivän omaishoitovapaaseen. Tätä on jatkossa laajennettava rinnasteiseksi vanhempainvapaaoikeuteen, joka on neljä kuukautta. Omaishoitajalla pitää olla oikeus osa-aikatyöhön sekä parannetut sosiaali- ja eläke-etuudet.
Kolme vuotta sitten hyväksyttiin Euroopan parlamentin mietintö sukupuolten tasa-arvoa edistävistä hoivapalveluista EU:ssa. Mietintö vaati omaishoitajaohjelman lisäksi kotihoidon ja yhteisöpohjaisten palveluiden kehittämistä sekä parempia työoloja hoitajille. Omaishoitajaohjelmaa on peräänkuuluttanut myös omaishoitajien oikeuksia Euroopan parlamentissa ajava ryhmä ja asia onkin nyt etenemässä tasa-arvoasioiden FEMM-valiokunnassa.
Kirjoittaja:
Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Muistiliiton liittovaltuuston varapuheenjohtaja
