Omaishoitaja on tukensa ansainnut

26.11.2019

Tällä viikolla vietämme kansallista omaishoitajien viikkoa. Tänä vuonna teemana on Näe, huomaa, kuule – omaishoidon monimuotoisuus. Miksi tällaista viikkoa vietetään? Esimerkiksi siksi, että Suomessa on 350 000 henkilöä, jotka ovat pääasiallisesti vastuussa läheisensä hyvinvoinnista. Heidän roolinsa on merkittävä siksi, että näiden läheisten vuoksi apua tarvitseva ihminen ei välttämättä tarvitse muita säännöllisiä sosiaali- ja terveyspalveluja. Yhteiskunnan kannalta tämä on iso säästö.

Sopimusomaishoitajia puolestaan on 47 500. Sopimusomaishoito tarkoittaa, että nämä henkilöt ovat laatineet kirjallisen sopimuksen kunnan kanssa ja he ovat hoito- ja hoivavastuussa läheisestään. Myös tämä on yhteiskunnan kannalta huomattavasti edullisempi ja myös inhimillinen tapa järjestää hoito.

Toisille ihmisille on luontevaa pitää huolta läheisistään, auttaa asioiden hoidossa ja tehdä kodin askareita, mihin toinen ei syystä tai toisesta itse pysty. Saman aikaisesti on yhä enemmän yksin asuvia henkilöitä, kenen läheiset tai sukulaiset asuvat kenties eri puolella maailmaa. Miten tällaista etäomaishoitajuutta voidaan mahdollistaa ja tukea? Huoli toisen pärjäämistä tavoittaa maapallon ääriin asti. Omaishoito voi olla monimuotoista. On tärkeää miettiä omaishoidon ja työn yhteensovittamista, jaettua omaishoitovastuuta tai etäomaishoitajuutta. Tarpeet ovat nykymaailmassa yhä moninaisempia ja räätälöityjä palveluja tarvitaan erilaisten vaihtoehtojen mahdollistamiseksi.

Kuka on tyypillinen omaishoitaja?

STM:n raportista* käy ilmi, että omaishoitajien määrä on kasvanut viime vuosina ja muistisairaudet ovat suurin tähän vaikuttava tekijä. Omaishoitajaliiton mukaan tyypillinen omaishoitaja on yli 65-vuotias nainen, joka hoitaa muistisairasta läheistään. Tiedämme myös, että muistisairaudet ovat eteneviä sairauksia, joka edellyttää omaishoitajalta sitoutumista sekä uusiin ja mahdollisesti haastavampiin tilanteisiin oppimista ja sopeutumista. Haluamme tukea niin muistisairaiden henkilöiden kuin heidän omaistenkin toimintakykyä mm. jakamalla tietoa ja tukea. Omaishoitajan ollessa ikääntynyt, myös hän tarvitsee keinoja oman toimintakyvyn tukemiseksi.

Omaishoitajan oikeudet ja tukea kommunikointiin koulutus

Järjestimme Minun valintani- sekä Arjen asiamies-hankkeissa omaishoitajille suunnatun koulutuksen lokakuun lopulla. Iloksemme verkkokoulutukseen osallistui 295 henkilöä, joten voimme olettaa, että tiedolle on kysyntää.

Iloksemme koulutustilaisuuksia oli ympäri Suomen yhteensä 36 muisti- tai omaishoitajayhdistyksessä aina Helsingistä Rovaniemelle ja Turusta Pieksämäelle. Koulutuksen aluksi Omaishoitajaliiton Matti Mäkelä kertoi tärkeästä aiheesta Omaishoitajan oikeudet, velvollisuudet ja omaishoidon tukimuodot. Matti painotti puheenvuorossaan sitä, että omaishoitajan on hyvä pitää oikeuksistaan kiinni. Esimerkiksi tilanne, jossa omaishoitaja on oikeutettu 3 vuorokauden lakisääteeseen vapaaseen, tarkoittaa se sitä, että 3 vuorokautta on 3 X 24 h, joka voidaan tarpeen mukaan jakaa pienempiin osiin. Hän muistutti myös siitä, että omaishoitajan on tärkeää pitää huolta omasta jaksamisestaan. Yleisössä kysymyksiä herätti alueiden ja kuntien vaihtelevat käytännöt mm. omaishoidon kriteereistä sekä vapaapäivien järjestämisestä.

Koulutuspäivämme toinen teema oli Validoiva kohtaaminen muistisairaan kanssa. Tähän meidät johdatteli Tuija Uusitalo. Hän kertoi kuulijoille, miten muistisairauden edetessä tunteet korostuvat ja tämä vaatii myös läheiseltä uudenlaista herkkyyttä kuulla muistisairasta. Muistisairaan kanssa kommunikointi voi muuttua ja sanoton viestintä nousee suurempaan arvoon. On myös tärkeää pysähtyä vuorovaikutustilanteisiin ja luoda niihin rauhallinen ja turvallinen ilmapiiri.

Iltapäivän viimeinen teema jatkoi hieman edellistä, Muistisairaan kommunikoinnin ja mielipiteen ilmaisun tukeminen. Tähän saimme Kehitysvammaliiton Katja Burakoffilta hyviä vinkkejä. Myös hänen puheenvuorossa korostui ihmisten ainutlaatuisuus, toisen persoonan ja vahvuuksien huomioiminen sekä hetkeen rauhoittuminen. Omaa kommunikointia voidaan mukauttaa toisen rytmiin, pidetään yllä katsekontaktia ja toisinaan voidaan hyödyntää esimerkiksi kuvia tai kommunikaatiokansiota. Se, että todella haluamme kuulla toista, auttaa jo alkuun.

Hyvää omaishoitajan viikkoa ja kiitos teille, ketkä teette arvokasta työtä läheistenne hyvinvoinnin eteen! Olette teemaviikkonne ansainneet ja asianne on tärkeä myös vuoden kaikkina viikkoina. Pitäkää huolta myös omasta hyvinvoinnistanne ja rakentakaa itsellenne omannäköisiä turvaverkkoja. Neuvoja ja tukea saatte myös lähimmästä muistiyhdistyksestä sekä Omaishoitajaliiton paikallisyhdistyksestä.

Kirjoittaja:

Outi Ronkainen
asiantuntija
puh. 09 6226 2027, 044 7277 403
outi.ronkainen@muistiliitto.fi
Minun valintani -hankkeen suunnittelu ja toteutus.

Viittaukset

(toim.), A. N. (2019). Omais- ja perhehoidon kehitys vuosina 2015–2018. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita.