Nyt on löydettävät pitkälle tulevaisuuteen kantavat ratkaisut

13.2.2019

Muistiliitossa olemme seuranneet tiiviisti viime aikoina käytyä keskustelua vanhustenhoidosta ja erityisesti sen epäkohdista ja järkyttävistäkin uutisista. Toisaalta olemme olleet huolissamme siitä, että asia koskee erityisesti muistisairaita ihmisiä, sillä pitkäaikaishoidossa olevista arvioiden mukaan noin neljällä viidestä on muistisairaus.

Toisaalta olemme olleet myös huojentuneita siitä, että osittain jo aiemmin tiedossa olleet ongelmat on otettu nyt vahvasti esille. Nyt on viimeistään aika tehdä korjauksia ja löytää ratkaisuja, jotka kantavat myös pitkälle tulevaisuuteen. Odotamme, että vanhustenhoidon laadun parantamiseksi ja hyvän hoidon takaamiseksi toimitaan tarmokkaasti ja ponnekkaasti. Nyt ei voida enää perääntyä.

Muistiliitto on julkaissut Hyvän hoidon kriteeristö -työkirjan, joka on tarkoitettu työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin. Kriteeristön avulla myös hoiva- ja hoitopaikkaa hakeva muistisairas omaisineen voi arvioida hoivapaikan laatua. Kriteeristön teossa ovat olleet mukana muistialan ammattilaiset, mutta sen erityisvahvuus on, että Muistiaktiivit (itse sairastavat läheisineen) ovat aktiivisesti ohjanneet ja kommentoineet kriteeristön sisältöä. 

Vanhuspalveluiden ja vanhustenhuollon rahoituksessa on selkeä vajaus, tästä lienee vallitsee yhteinen näkemys eri toimijoiden ja sektoreiden kesken. Mielestämme tässäkin on kysymys pohjimmiltaan arvokeskustelusta. Hoitajamitoitus suosituksena puolestaan ei ole näyttänyt riittävän, vaan asiasta pitää määrätä laissa ja lain rikkomiselle tulee olla sanktiot. Hoitajamitoitus voidaan nähdä yhtenä keinona korjata nykyistä tilannetta, mutta se ei ole varmastikaan ainoa tapa. Tarvitaan myös asennemuutosta, osaamista, koulutusta sekä tahtoa hoitaa vanhoja ja muistisairaita ihmisiä. Peräänkuulutamme lisäksi vahvaa ja osaavaa johtamista. Myös valvontaa on lisättävä, ja pelkästään omavalvonnan varaan ei järjestelmää voida jättää.

Ei mitään meistä ilman meitä

Kaiken kohun keskellä on herännyt huoli siitä, että kuullaanko nyt myös muistisairaan tai vanhuksen ääntä? Miten he itse haluavat tulla kohdatuksi, kohdelluksi ja hoidetuksi? Tai miten voivat ne vanhukset ja muistisairaat, jotka ovat tämän kaiken kohun keskiössä? Emmehän unohda heitä? On hyvä, että hoitajien ääni tulee kuulluksi ja yhtä lailla muistisairailla on oikeus olla aktiivisesti osallisena heitä koskevassa keskustelussa. Nyt puhutaan ihmisistä ja olosuhteista heidän kodeissaan.

Hyvät vanhuspalvelut ovat osa toimivaa yhteisöä, jossa vanhus voi halutessaan olla vaikuttava, osallistuva ja aktiivinen yhteisön jäsen. Tärkein lähtökohta nähdäksemme on muistisairautta sairastavan ja hänen läheisensä äänen kuuleminen omannäköisen elämän ja hyvän hoidon järjestämiseksi.

Kirjoittajat:

Anna Tamminen
järjestöjohtaja
puh. 09 6226 2011, 040 455 1330
anna.tamminen@muistiliitto.fi
Järjestö- ja aluetyön kehittäminen ja johtaminen, jäsenpalvelujen kehittäminen.