Miksi oikeudellinen ennakointi on niin tärkeää?

29.3.2016

Oikeudellisella ennakoinnilla tarkoitetaan tulevaisuuden suunnittelua – varautumista sellaisen mahdollisen päivän varalle, jolloin ei enää itse pysty omia asioitaan hoitamaan. Oikeudellinen ennakointi on tärkeää meille jokaiselle, meidän jokaisen huomisen hyvinvoinnin kannalta. On olemassa oikeudellisen ennakoinnin keinoja, kuten hoitotahto ja edunvalvontavaltuutus, joilla oman tahdon toteutumisen voi varmistaa.

Usein luullaan, että oma puoliso tai täysi-ikäiset lapset voivat hoitaa minun asioitani puolestani, jos minulle jotain sattuu. Luullaan, että jos vaikka sairastun muistisairauteen, joka etenee dementia-asteiseksi tai vammaudun autokolarissa niin, että tarvitsen toisen henkilön hoitamaan asioitani, läheiseni voisi silloin luonnollisesti hoitaa esimerkiksi pankkiasiani. Ilman asianmukaisia valtuuksia toisen asioita ei kuitenkaan voi hoitaa. Esimerkiksi pankkitiliä saa käyttää ainoastaan tilin omistaja ja hänen valtuuttamansa. Toisen omaisuutta ei voi käsitellä ilman valtuuksia. Edunvalvontavaltuutus on oivallinen keino antaa valtuudet ja myös tarvittaessa välttää edunvalvonta.

Pirkko 66 v:

Mieheni sai yhtäkkisen sairauskohtauksen kesämökillä, halvaantui ja joutui sairaalaan pitkäksi aikaa. Hän oli hoitanut perheessämme raha-asiat aina aikaisemmin, kaikki laskut tulivat hänen nimellään ja hän oli ne aina ennen maksanut koska hänellä on selvästi isompi eläke kuin minulla. Osa laskuista oli suoraveloituksessa, mutta eivät läheskään kaikki. Ongelmaksi muodostui pian se, että kukaan muu ei päässyt mieheni tiliin käsiksi, minun oli maksettava laskut omalta pieneltä tililtäni. Lisäksi olisin halunnut luopua mieheni puhelinliittymästä, koska se on nyt täysin turha, mutta enhän minä voinutkaan sitä lakkauttaa. Mieheni ei ollut tehnyt ennen halvaantumistaan mitään valtakirjoja. Mieheni oli tehnyt ainoastaan testamentin, mutta koska testamentti tulee voimaan vasta kuoleman jälkeen, ei se anna minulle nyt valtuuksia hoitaa mieheni omaisuutta.

Arvo 81 v:

Omistamme mieheni kanssa ison omakotitalon yhdessä täällä maalla. Mieheni on siirtynyt hoitokotiin asumaan, vierailen hänen luonaan päivittäin. Haluaisin myydä talomme ja muuttaa asumaan kaupunkiin lähelle mieheni hoitokotia. En oikein jaksa enää yksin hoitaa pihatöitä ja talvella lumitöitä. En kuitenkaan voi yksin myydä taloa. Mieheni ei enää ymmärrä myyntiasioita. Koska hän ei ole tehnyt edunvalvontavaltuutusta ja nyt se on jo liian myöhäistä, tulee näköjään ainoaksi vaihtoehdoksi hakea miehelleni edunvalvojaa, joka tulisi valvomaan hänen etuaan talon myymisessä. Kamala byrokratia tämän asian vuoksi. Jos mieheni olisi tehnyt edunvalvontavaltuutuksen ajoissa ja siihen kirjannut kiinteistöasiat, tilanne olisi niin paljon helpompi nyt.

Oikeudelliseen ennakointiin ovat kelpoisia kaikki täysi-ikäiset henkilöt, jotka ymmärtävät tekevänsä oikeustoimen, kuten edunvalvontavaltuutuksen, merkityksen. Mitä aikaisemmin varautuu mahdolliseen oikeudellisen toimintakyvyn heikentymiseen, sitä todennäköisemmin hyödylliset ennakoinnin toimenpiteet on tehty riittävän toimintakykyisenä ja ne ovat täten tarvittaessa käytössä. Etenevän muistisairauden diagnoosi ei estä henkilöä tekemästä hoitotahtoa tai edunvalvontavaltuutusta, jos henkilö vielä ymmärtää näiden merkityksen. On kuitenkin tärkeää, että mikäli ei ole suunnitellut tulevaisuuttaan ennen diagnosointia, ryhtyy oikeudelliseen ennakointiin mahdollisimman pian diagnoosin saatuaan. Hyvä vinkki on myös pyytää hoitotahdon ja edunvalvontavaltuutuksen liitteeksi tuore lääkärinlausunto, jossa lääkäri arvioi onko henkilö kykenevä aikomansa asiakirjan tekemiseen – jos siis muistisairaus on jo diagnosoitu. Tämä auttaa asiakirjan pätevyyden todistamisessa.

Käyttämällä oikeudellisen ennakoinnin keinoja voi tulevaisuutta odotella rauhallisin mielin. Jos itselle jotain sattuu, omia asioita hoitaa itse nimeämä luottohenkilö tavoilla, jotka on itse määritellyt. Ennakoinnilla varmistaa oman tahdon toteutumisen, ja se myös helpottaa sekä läheisiä että viranomaisia ja hoitohenkilöstöä: on selkeää kuka asioita hoitaa, miten ja millä valtuuksilla.

Kirjoittaja:

projektijohtaja Henna Nikumaa
Muistisairaan ihmisen edunvalvonta yhteistyönä -kehittämisprojekti, Suomen muistiasiantuntijat ry

Tämä teksti on vierasblogi, jonka sisältö vastaa kirjoittajan omaa näkemystä käsiteltävästä aiheesta. Kirjoitus ei välttämättä edusta Muistiliitto ry:n virallista kantaa.