Hyvää kansainvälistä vapaaehtoisten päivää!

Vapaaehtoisena voit vaikuttaa ja osallistua. Jos koet, että sydämesi sykkii muistiasioille, lähde mukaan muistikummilähettiläiden kasvavaan joukkoon.

Vapaaehtoisilla on merkittävä rooli muistiyhdistyksissä ympäri Suomen. Heidän panoksensa näkyy niin yhdistysten hallitustoiminnassa kuin vertaisina, erilaisten ryhmien ohjaajina, muistikavereina ja kokemusasiantuntijoina. Vapaaehtoistoiminnan muotoja ei voi arvottaa keskenään. Tärkeintä on, että jokaiselle mukaan haluavalle löytyy oma tapa ja muoto toimia.

Iso kiitos kaikille vapaaehtoisille, jotka ovat tai ovat olleet, mukana tekemässä muistisairaiden ja heidän läheistensä elämää helpommaksi ja vaikuttamassa ympäröiviin rakenteisiin niin, että Suomesta tulisi muistiystävällisempi yhteiskunta.

Moni suomalainen on mukana vapaaehtoistoiminnassa jossain vaiheessa elämäänsä. Joskus ihmiset eivät edes hoksaa toimineensa vapaaehtoisina, vaikka olisivat vuosikaudet olleet mukana vaikkapa päiväkotien ja koulujen vanhempainyhdistyksissä tai lasten harrastustoiminnan tapahtumissa, niin yleistä ja itsestään selvää se on.

Varmasti vähintään yhtä moni ihminen haluaisi antaa osaamistaan ja panostaan itselleen tärkeäksi kokemansa asian eteen, jos joku sitä tajuaisi kysyä. Tai sitten he eivät vaan ole löytäneet kanavaa, miten sitä itselleen tärkeää juttua pääsisi toteuttamaan.

Vapaaehtoistoimintaa organisoivien järjestöjen ja yhdistysten pitäisi kehittää viestintäänsä ja tehdä toimintaansa näkyvämmäksi. Tämän lisäksi vapaaehtoistoiminnan valtavan suuri arvo ja merkitys pitäisi tuoda selkeämmin näkyväksi koko yhteiskunnassa. Mahdollisuuksia on paljon.

Jos ei heti satu löytämään toimintaa, josta itse on kiinnostunut, kannattaa rohkeasti ottaa yhteyttä alan toimijaan ja tarjota omaa innostustaan. Suosittelen lämpimästi, sillä olen itse saanut kunnian olla vastaanottaja, kun ihminen on halunnut tarjota aikaansa ja osaamistaan  toimintaan, jota ei ennen ole osattu ajatellakaan osaksi vapaaehtoistoimintaa.

Vaikuttamistyö on Muistiliiton ja sen jäsenyhdistysten olennaisimpia tehtäviä. Muistiliitto jäsenyhdistyksineen tekee monipuolista kehittämistyötä erilaisten vaikuttamismenetelmien luomiseksi käytäntöön. Tuorein vaikuttamistyön muoto on muistikummitoiminta.

Muistikummeja on Suomessa jo yli kaksi tuhatta

Muistiliitto lanseerasi muistikummitoiminnan tänä syksynä, Muistiviikolla syyskuussa. Muistikummit kuuluvat maailmanlaajuiseen Dementia Friends -liikkeeseen, joka on saanut alkunsa Japanista ja Isosta-Britanniasta.

Kyseessä on kaikkien aikojen suurin ponnistus sen eteen, että mielikuvat ja asenteet muistisairaita ihmisiä kohtaan muuttuisivat ja muistisairauksiin liittyvää häpeää ja pelkoja pystyttäisiin hälventämään. Tavoitteena on vaikuttaa ihmisten asenteisiin ja tehdä koko maailmasta muistiystävällisempi paikka muistisairaille ihmisille, joita arvioidaan olevan 75 miljoonaa vuoteen 2030 mennessä.

Muistisairaudet tulevat siis koskettamaan lähes jokaista ihmistä jollain tavoin hänen elämänsä aikana. Muistikummitoiminnan ytimessä ovat koulututetut vapaaehtoiset muistikummilähettiläät, jotka pitävät tunnin pituisia muistikummituokioita. Näihin tuokioihin osallistuneet ihmiset ovat muistikummeja, jotka pohtivat itselleen sopivan muistiystävällisen teon, jonka voivat omassa elämässään toteuttaa.

”Tästähän pitäisi kertoa kaikille!” 

Kansainvälisen vapaaehtoisten päivän kunniaksi haluan kertoa erään vapaaehtoisen polusta muistiasioiden puolestapuhujana. Virpi Markkanen kävi muistikummilähettilään koulutuksen viime kesänä Kuopiossa. Koulutuksen jälkeen hän on pitänyt jo 20 muistikummituokiota, joissa on käynyt 375 ihmistä. Koko Suomessa muistikummeja on tällä hetkellä 2 395.

Virpi Markkanen on peruskoulutukseltaan sairaanhoitaja, joka muistikoordinaattorikoulutukseen osallistuttuaan menetti sydämensä muistiasioille. Omien sanojensa mukaan hän alkoi ”harrastaa muistiasioita”. Hän halusi vapaaehtoisena kohdata  muistiperheitä ja saada samalla oppia heiltä. Muistikummilähettilään koulutuksen jälkeen hän alkoi pitää muistikummituokioita monenlaisille kuulijoille.

Virpille on ollut antoisinta  se, että joka tuokiossa joku osallistuja sanoo: "Voi miten kauniisti tässä tuokiossa puhutaan muistisairauksista." Moni on sanonut ymmärtävänsä muistisairasta omaistaan paremmin. Tai toivonut, että olisipa kuullut tuokiossa kerrotuista silloin, kun muistisairas puoliso vielä eli. Hyvää palautetta tuokion sisällöstä tulee sekä omaisilta että sairastuneilta. Virpin mukaan moni toteaa tuokion kuultuaan: ”Tästähän pitäisi kertoa kaikille!”

Ja kaikille nämä tuokiot on tarkoitettukin. Kansallisen muistiohjelman mukaisesti tavoitteena on tehdä Suomesta muistiystävällinen vuoden 2020 loppuun mennessä. Muistikummituokioon osallistuminen on uuden kansalaistaidon oppimista ja omaksumista ja omassa arjessa tapahtuvaan muistiystävälliseen tekoon sitoutumista.

Jos koet, että sydämesi sykkii muistiasioille, lähde mukaan muistikummilähettiläiden kasvavaan joukkoon. Käy Muistikummien sivuilla katsomassa, mistä löytyisi seuraava muistikummituokio, osallistu siihen ja pohdi, kiinnostaisiko sinua myös muistikummilähettilään tehtävä.

Entä mikä on Virpin oma muistiystävällinen teko, johon hän on sitoutunut arjessaan?

– Käyn vapaaehtoisena pitämässä muistikummituokioita. Haluan olla mukana levittämässä tätä kansalaistaitoa, että muistisairaan ihmisen kohtaaminen olisi lämpimän arvostavaa ja kunnioittavaa.

Kirjoittaja:

Päivikki Paakkanen
projektisuunnittelija, Iloa ja voimaa -vapaaehtoishanke
puh. 09 6226 2053, 044 727 7405
paivikki.paakkanen@muistiliitto.fi
Muistiyhdistysyhteistyö, Muistikummit.