Asiakkaiden kokemuksia sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuudesta poikkeusajalta tarvitaan
14.5.2020
Koronaviruksen (COVID-19) aiheuttama poikkeustila on tuonut mittavia muutoksia arkeen niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Arjessa tarvittavat ja välttämättömät sosiaali- ja terveyspalvelut ovat olleet suurten haasteiden ja muutosten edessä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuus on tärkeää poikkeusaikana.
Monet ihmiset ovat tilanteesta hyvin huolestuneita ja asiakkaiden kokemukset poikkeusajan palveluista ovatkin hyvin tärkeitä. Maailmanlaajuista pandemiaa koskeva uutisointi on tiivistä, uusia ohjeita päivittyy kansalaisille ja ammattilaisille jatkuvasti. Lisäksi uusia tutkimustuloksia ja suosituksia ilmestyy hyvinkin taajaan.
Maaliskuun 2020 puolivälissä valtioneuvosto totesi yhdessä presidentin kanssa, että Suomessa vallitsevat erityiset poikkeusolot. Näitä poikkeusoloja on kuvattu valmiuslaissa (1552/2019). Poikkeusolojen julistamisen ja valmiuslain käyttöönoton tarkoituksena on väestön suojaaminen, taudin etenemisen hidastaminen ja yhteiskunnan toimien turvaaminen.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuus poikkeusaikanakin on tärkeää. Uutisissa on esiintynyt huolta alueellisesta eriarvoisuudesta ja pohdittu, onko esimerkiksi kaikilla Suomen kunnilla riittävät valmiudet hoitaa ja järjestää poikkeusajan sosiaali- ja terveyspalveluita. Myös huoli koronaviruksen aiheuttamista kustannuksista on noussut esiin.
Sosiaali- ja terveysministeriö antoi 16.4.2020 kunnille ohjeita, joissa korostettiin kuntien velvollisuutta turvata asiakkailleen oikeus saada heidän tarpeisiinsa perustuvia palveluita. Poikkeustilasta huolimatta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tarvitaan tällä hetkellä ihmisten tueksi kiireellisissä tilanteissa, mutta myös kiireettömissä tilanteissa.
Koronatilanteesta johtuva ihmiskontaktien välttäminen ja sosiaalinen eristäytyminen voi johtaa siihen, että sosiaali- tai terveyspalvelua tarvitseva ihminen ei saa tarvitsemaansa apua. Pelko sairastumisesta koronaan voi johtaa siihen, että asiakas pitkittää tarpeellista asiointia esimerkiksi sosiaalipalveluihin. Poikkeusaika voi olla monille stressaavaa ja ahdistusta herättävää ja tarve sosiaali- tai terveyspalveluihin voi olla normaalitilannetta suurempaa. Poikkeusaikana korostuu erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden pääseminen tarvitsemiensa palveluiden pariin.
Erityistä tukea tarvitsevien ryhmään kuuluu eri väestöryhmiä lapsista ikäihmisiin. Erityisen haavoittuvina ryhminä voidaan tunnistaa esimerkiksi ikääntyneet. Ikääntyneiden eristäytyminen heidän suojaamisekseen on tärkeää, mutta samalla se vaikuttaa heidän arjen pärjäämiseensä ja esimerkiksi ikääntyneiden omaishoitajien jaksamiseen. Myös muistisairaat ovat yksi erityisryhmä, jonka sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuudesta ja käytöstä on tärkeä huolehtia. Monet yksinasuvat ovat haavoittuvassa asemassa. Muistisairailla voi esimerkiksi olla ongelmia muistaa rajoitustoimenpiteitä arjessaan.
Mahdollisuudet käyttää digitaalisia etäpalveluja eivät ulotu kaikille ryhmille. Kiireettömän hoidon lykkääminen aiheuttaa jatkossa mahdollisesti palvelutarpeiden kasautumista jonoihin. Jonon purkaminen vaatii resursseja. Kiireettömät palvelutarpeet voivat myös muuttua avun saamisen viivästymisen myötä kiireellisiksi.
Helsingin yliopistossa sosiaali- ja terveystutkimuksen ja johtamisen maisteriohjelmassa kerätään kokemuksia sosiaali- ja terveyspalveluissa asioinnista. Kokemuksia kerätään Suomessa asuvilta ihmisiltä pandemian aiheuttamassa poikkeustilanteessa. Tiedonkeruu toteutetaan yhteistyössä tietoarkisto Pennan kanssa. Keräämme tietoa siitä, millaisia ihmisten kokemukset sosiaali- ja terveyspalveluista ovat, oli kyseessä sitten koronaan liittyvä asiointi tai jokin muu. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten ihmiset ovat kokeneet sosiaali- ja terveyspalveluiden saamisen ja annettujen palvelujen toimivuuden.
Kertomuksia omista kokemuksista toivotaan eri väestöryhmiltä. Niitä voi kirjoittaa myös yhdessä läheisen kanssa, jos kirjoittaminen omin avuin ei onnistu. Kaikkien ihmisten näkemykset ovat tärkeitä, ja kertomukset voivat olla lyhyitä tai pitkiä - ihan sellaisia kuin kukin itse haluaa kirjoittaa. Voitte kertoa esimerkiksi siitä, mikä on johtanut asiointiin palveluissa, millaista apua, ohjausta, neuvontaa ja hoitoa asiakas sai, onko asiakkaalle annettu apu ollut toivottua ja miten poikkeusoloissa tarjottua palvelua voisi asiakkaan mielestä mahdollisesti kehittää. Tärkeää on kuulla myös siitä, jos ihmiset kokevat, että eivät ole päässeet palveluiden piiriin.
Jos haluat osallistua ja kirjoittaa kokemuksistasi, pääset osallistumaan tästä. Tervetuloa mukaan tuottamaan tietoa! Vastauksia toivotaan viimeistään 30.6.
Kirjoittajat
Tiina Valkendorff
VTT, Yliopistonlehtori
Helsingin yliopisto
Valtiotieteellinen tiedekunta
Marianna Isakov
VTM, sosiaalityöntekijä
Sosiaali- ja terveystutkimuksen ja johtamisen maisteriohjelman opiskelija
Helsingin yliopisto
Valtiotieteellinen tiedekunta
