http://www.muistiliitto.fi/www.muistiliitto.fiwww.muistiliitto.fi - RSS feedc1740451e873b021bbd758cec4bca7d1http://www.muistiliitto.fi/extranet/ajankohtaista//?nid=178Thu, 10 May 2012 11:00:00 +0300Suomen muistiasiantuntijat ry tähdentää kannanotossaan, että elämänkulun eri kohdissa olevilla ihmisillä tulisi olla nykyistä enemmän tilaisuuksia kohdata toisiaan ja oppia toinen toisiltaan. Suomen muistiasiantuntijat ry pitää tärkeänä, että kouluissa ja oppilaitoksissa yhtäältä kannustetaan aivoterveyden vaalimiseen ja tarvittaessa omien elämäntapojen muuttamiseen sekä toisaalta välitetään myönteistä asennetta kanssaihmisiin, joilla on muistisairaus. Muistisairaus ei saa eristää sairastunutta ja hänen hoitajaansa muusta yhteisöstä. Vuotta 2012 vietetään Euroopan Unionissa Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuotena. Painopiste on terveessä ikääntymisessä ja työurien pidentämisessä. Samalla kun tunnistetaan näiden tavoitteiden tärkeys, tulee muistaa, että myös ihmisillä, jotka sairauksien, toimintakyvyn vajeiden tai muiden elämän ongelmien vuoksi eivät jaksa olla aktiivisia, on oikeus hyvään elämään ja täysivaltaiseen paikkaan sukupolvien ketjussa. Esimerkiksi pitkälle edennyt muistisairaus voi pakottaa ihmisen luopumaan työnteosta, mutta se ei saa olla syy syrjäytymiseen sosiaalisesta kanssakäymisestä. Perheen ja suvun nuoremmat jäsenet eivät välttämättä ole tiiviissä kanssakäymisissä muistisairaan isovanhemman kanssa tai heitä saatetaan jopa suojella tällaisilta tilanteilta. Vielä tavanomaisempaa on kanssakäymisen puute muistisairaiden ihmisten ja perheeseen kuulumattomien nuorten ja lasten välillä. Suomen muistiasiantuntijat ry tähdentää, että elämänkulun eri kohdissa olevilla ihmisillä tulisi olla nykyistä enemmän tilaisuuksia kohdata toisiaan ja oppia toinen toisiltaan. Eri-ikäiset voivat viettää yhteistä aikaa ja tehdä asioita yhdessä esimerkiksi kouluissa, päiväkodeissa, palvelutaloissa sekä liikunnan ja kulttuurin merkeissä. Sukupolvien väliseen solidaarisuuteen kuuluu eri-ikäisten ja erilaisten ihmisten osaamisen ja elämänkokemusten arvostaminen ja näkeminen. Eri sukupolvien välinen kanssakäyminen auttaa ymmärtämään menneisyyttä, nykypäivää ja tulevaisuutta sekä kohtaamaan meille jokaiselle merkityksellisiä elämän ja kuoleman kysymyksiä. Muistin haurastuminen merkitsee, että ihminen tarvitsee muita enemmän tukea voidakseen osallistua täysipainoisesti perheen, suvun ja laajemman yhteisön elämään. Muistisairaus ei katkaise sukupolvien ketjua. Muistin ja aivoterveyden kysymykset koskettavat kaikenikäisiä. Jo nuorten on hyvä oppia huolehtimaan paitsi fyysisestä kunnostaan, myös mielestään. Aivoterveys on osa kokonaisvaltaista terveyden edistämistä ja omien elämäntapojen valintoja. Suomen muistiasiantuntijat ry on toiminut jo 22 vuotta muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon asiantuntijana, aktiivisena kehittäjänä ja puolestapuhujana. Suomen muistiasiantuntijat ry Marja Saarenheimo hallituksen varapuheenjohtaja Lähde: Suomen muistiasiantuntijat ry:n kannanotto 10.5.2012 www.muistiasiantuntijat.fi jaana.juosila@muistiliitto.fi90941921e17a19f7fc5c50358e271cc1http://www.muistiliitto.fi/extranet/ajankohtaista//?nid=177Tue, 08 May 2012 13:10:00 +0300Varje år insjuknar över 13 000 människor i någon demenssjukdom i Finland. Minnessjukdomar gäller inte enbart äldre personer: det uppskattas att mellan 5000–7000 personer i arbetsför ålder har någon minnessjukdom. I ett ställningstagande som Europaparlamentet godkände år 2008 lyfts minnessjukdomarnas växande betydelse för folkhälsan och nationalekonomin och behovet av nationella minnesprogram som ett beredskapsverktyg. Det finska programmet har beretts av en arbetsgrupp som tillsattes av social- och hälsovårdsministeriet. Varje år insjuknar över 13 000 människor i någon demenssjukdom i Finland. Minnessjukdomar gäller inte enbart äldre personer: det uppskattas att mellan 5000–7000 personer i arbetsför ålder har någon minnessjukdom. Personer med en framskridande minnessjukdomar behöver och använder mycket social- och hälsovårdstjänster, och tre av fyra klienter som får vård dygnet runt har en minnessjukdom. Kontroll av de växande servicebehoven kräver att a) hjärnhälsan främjas, b) minnessjukdomar förebyggs, c) minnessymptom identifieras så tidigt som möjligt samt att d) det finns välorganiserade system för tryggandet och uppföljningen av vård, rehabilitering och annat stöd i rätt tid och vård- och servicekedjor som är effektiva och obrutna. Enligt arbetsgruppen är det nationella programmets syfte att bygga ett solidariskt minnesvänligt Finland på fyra pelare: 1. Främjande av hjärnhälsan 2. Rätta attityder avseende hjärnhälsan och vård och rehabilitering av minnessjukdomar 3. Tryggande av god livskvalitet för personer med minnessjukdom och deras närstående genom stöd, vård, rehabilitering och service i rätt tid 4. Främjande av omfattande forskningsdata och kunnande. Programmet har samordnats med social- och hälsopolitikens målsättningar och de existerande vård- och kvalitetsrekommendationerna, och programmets genomförande sammankopplas med genomförandet av pågående lagstiftningsprojekt och program såsom Kaste-programmet. Social- och hälsovårdsministeriets rapporter och promemorior 2012:10 ISSN-L 2242-0037 ISSN 2242-0037 (online) ISBN 978-952-00-3224-1 (PDF) URN:ISBN:978-952-00-3224-1 Övriga uppgifter www.stm.fi/svenskajaana.juosila@muistiliitto.fi85d846d4cfb9c193fe97c85b37b51855http://www.muistiliitto.fi/extranet/ajankohtaista//?nid=176Tue, 08 May 2012 12:43:00 +0300Tavoitteena on rakentaa muistiystävällinen Suomi, jossa aivoterveyden edistäminen ja muistioireiden varhainen tunnistaminen on otettu vakavasti, ja jossa muistisairaat elävät arvokasta elämää ja saavat asianmukaisen hoidon, huolenpidon ja kuntoutusta. STM tiedote 08.05.2012 --------------------------------------------------------- Kansallisella muistiohjelmalla varaudutaan muistisairaiden määrän kasvuun Muistisairauksiin sairastuu vuosittain noin 130 000 ihmistä, ja sairastuneiden määrä kasvaa nopeasti. Etenevät muistisairaudet ovat merkittävä kansanterveydellinen ja -taloudellinen haaste, johon varautumista voidaan parantaa. Nyt julkaistulla kansallisella muistiohjelmalla halutaan herätellä kuntien päätöksentekijöitä, johtajia ja palveluja suunnittelevia huomaamaan muistisairaudet nykyistä paremmin. Muistiohjelmaan on koottu toimenpiteitä, joiden avulla varaudutaan muistisairaiden määrän kasvuun, ehkäistään muistisairauksia sekä kehitetään hoito- ja palvelujärjestelmää. Tavoitteena on rakentaa muistiystävällinen Suomi, jossa aivoterveyden edistäminen ja muistioireiden varhainen tunnistaminen on otettu vakavasti, ja jossa muistisairaat elävät arvokasta elämää ja saavat asianmukaisen hoidon, huolenpidon ja kuntoutusta. Aivoterveys on tärkeä pääoma, muistisairautta ei tarvitse piilotella Muistiohjelma korostaa aivojen terveyttä tärkeänä pääomana, jota jokainen voi vaalia omilla valinnoillaan. Terveelliset elämäntavat, sosiaaliset kontaktit sekä työelämässä jaksaminen vähentävät riskiä sairastua muistisairauteen ja voivat myös siirtää sairastumista vuosilla eteenpäin. Muistisairaiden määrä kasvaa, kun väestö ikääntyy, mutta muistisairauksia on myös työikäisellä väestöllä. Työikäisiä muistisairaita on noin 5000-7000. Johtamisella, työhyvinvoinnilla, työn kuormittavuuden hallinnalla sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisella on merkittävä vaikutus aivojen terveyteen. Aivojen terveydestä huolehtiminen tukee työkykyä ja arjessa selviytymistä sekä varmistaa sen, että muistisairauksiin sairastutaan nykyistä harvemmin ja iäkkäämpänä. Muistisairaus ei ole häpeä. Hyväksyvät asenteet vaikuttavat siihen, että muistisairaat ihmiset voivat elää tasavertaisina muiden kanssa. Tiedon lisääminen ja asenteiden muuttaminen hyväksyviksi on edellytys ennaltaehkäisyn, varhaisen tunnistamisen sekä hoidon ja palvelujen vaikuttavuuden parantamiselle. Muistisairaudet kannattaa tunnistaa ja hoitaa varhain Muistisairauksiin ei ole parantavaa lääkehoitoa, eikä sellaista ole tiedossa vielä lähivuosina. Muistisairauksia voidaan kuitenkin ehkäistä ja hoitaa. Varhaisella diagnoosilla sekä oikea-aikaisella hoidolla ja kuntoutuksella voidaan parantaa sairastuneiden toimintakykyä ja elämänlaatua sekä hillitä kustannuksia. Suomalaisessa vaikuttavuustutkimuksessa muistisairaan ihmisen ja hänen omaisensa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset olivat 23 600 euroa vuodessa. Kun palvelut räätälöitiin yksilöllisesti, tarpeet arvioitiin monipuolisesti ja käytössä oli palvelukokonaisuutta koordinoiva yhteyshenkilö, kustannukset laskivat vain 15 600 euroon vuodessa. Kotihoidon kehittäminen osoittautui kustannusvaikuttavaksi, viivästytti ympärivuorokautiseen hoitoon siirtymistä ja paransi sairastuneiden elämänlaatua. Miksi muistiohjelmaa tarvitaan? Vuonna 2020 vähintään keskivaikeaa muistisairautta sairastaa arviolta 130 000 henkilöä. Samalla kasvavat muistisairauksista aiheutuvat kustannukset. Kansallisella muistiohjelmalla Suomi liittyy useiden muiden maiden joukkoon toteuttamaan Euroopan parlamentin kannanottoa muistisairauksien, erityisesti Alzheimerin taudin, ehkäisystä ja sairastuneiden elämänlaadun parantamisesta. Kansallinen muistiohjelma 2012-2020 toimeenpannaan osana keskeisiä lainsäädäntöhankkeita, jotka uudistavat sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Toimeenpanoon vaikuttavat myös monet suositukset ja ohjelmat, kuten Alkoholiohjelma, Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma, omaishoidon kehittämisohjelma, ikäihmisten palveluihin liittyvät suositukset sekä työurien pidentämiseen keskittyvät ohjelmat. Muistiohjelman tarkempi toimeenpanosuunnitelma laaditaan yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Lisäksi kansallisesta muistiohjelmasta ja sen toimeenpanosta järjestetään miniseminaari syksyllä 2012. Lisätietoja ylijohtaja Päivi Sillanaukee, p. 09 160 73313 sosiaalineuvos Päivi Voutilainen, p. 09 160 74135, 040 5149 455 ylitarkastaja Päivi Topo, p. 09 160 73834, 050 370 6521 Muualla stm.fi -palvelussa: Kansallinen muistiohjelma 2012-2020. Tavoitteena muistiystävällinen Suomi (STM:n raportteja ja muistioita 2012:10) http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1800855 Kansallinen muistiohjelma, työryhmä http://www.stm.fi/vireilla/tyoryhmat/kansallinen_muistiohjelma --------------------------------------------------------- Tiedote stm.fi-palvelussa: http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/-/view/1800809#fi STM:n uutiset Twitterissä: http://twitter.com/STM_Uutiset --------------------------------------------------------- Lähde: STMjaana.juosila@muistiliitto.fi6db96072f25f16b8985f214f6767f776http://www.muistiliitto.fi/extranet/ajankohtaista//?nid=174Wed, 25 Apr 2012 15:33:00 +0300Pääkaupunkiseudun Muistiluotsi hakee kahta muistiohjaajaa. Pääkaupunkiseudun Muistiluotsi-hankkeen laajentuessa Uudenmaan Muistiluotsi-toiminnaksi haemme nelihenkiseen Muistiluotsi-tiimiin määräaikaisiin työsuhteisiin kahta muistiohjaajaa. Tiimin toiminnan tavoitteena on kehittää, laajentaa ja vakiinnuttaa Uudenmaan Muistiluotsin toiminta. Muistiohjaajan toimenkuvaan kuuluu palvelujen, tuen ja tiedon tarjoaminen muistisairaille ja heidän läheisilleen sekä muistisairaiden kanssa toimiville vapaaehtoisille. Muistiohjaajat verkostoituvat ja tekevät yhteistyötä alueen muiden toimijoiden kanssa. Aivoterveyden edistäminen on osa toimenkuvaa. Edellytämme valittavilta henkilöiltä sopivaa koulutustaustaa sosiaali- tai terveydenhuollon alalta (AMK, YAMK tai vastaava) ja aitoa kiinnostusta ja intoa työskennellä muistisairaiden ja heidän omaistensa sekä vapaaehtoisten kanssa. Lisäksi edellytämme henkilöiltä kykyä itsenäiseen työskentelyyn, hyviä vuorovaikutustaitoja ja hyvää tietotekniikan hallintaa. Kielitaitovaatimuksena etenkin Länsi-Uudellemaalle sijoittuvalla on sujuva ruotsin kielen sekä suullinen että kirjallinen taito. Lisäeduksi katsotaan kokemus projekti – ja muistityöstä sekä järjestö- ja vapaaehtoistyön tuntemus. Tarjoamme mielenkiintoisen kehittämistyön energisessä tiimissä. Hallinnoivan yhdistyksen toimitilat sijaitsevat Espoon Tapiolassa. Lisätiedot tehtävästä: www.espoonmuisti.fi/avoimet työpaikat ja Sanna Suvisalmi p. 040 735 1818 tai sanna.suvisalmi@espoonmuisti.fi. Kts. myös www.muistiluotsi.fi. Hakemukset palkkatoivomuksineen tiistaihin 8.5.2012 klo: 15.00 mennessä sähköpostitse: sanna.suvisalmi@espoonmuisti.fi. jaana.juosila@muistiliitto.fi949cfd543e44ef7d892361b078f8a5d1http://www.muistiliitto.fi/extranet/ajankohtaista//?nid=173Mon, 23 Apr 2012 10:21:00 +0300Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön hallinnoimassa hankkeessa syntyy tutkimustietoa siitä, miten liikunnanohjaus yhdistettynä seurantateknologian käyttöön lisää muistisairaan turvallista liikkumista. Etelä-Pohjanmaalla tutkitaan ja kehitetään keinoja, joilla muistisairauden lievässä vaiheessa olevat henkilöt voisivat turvallisemmin liikkua lähiympäristössä. Tavoitteena on selvittää, voisiko seurantateknologialla ja ohjatulla arjen liikunnalla tukea muistisairaan kotona asumista ja vähentää eksymisvaaraa. Kotiovelta Liikkeelle -hankkeen tutkimukseen valitaan kevään aikana 30 henkilöä. - Suomessa todetaan vuosittain noin 13 000 uutta dementia-asteista muistisairaustapausta. Kuitenkin muistisairaiden omia kokemuksia liikkumisestaan on tähän mennessä tutkittu vain vähän, yksikön johtaja Asta Heikkilä Seinäjoen ammattikorkeakoulusta kertoo. Tavoitteena on aktivoida muistisairasta liikkumaan itsenäisesti ja mielekkäästi arjessa sekä lisätä turvallisuutta arkisen liikkumisen ohjauksen ja seurantateknologian avulla. Teknologian käyttöönotossa ja käytössä huomioidaan fyysinen, sosiaalinen ja psyykkinen toimintakyky sekä eettiset tekijät. - Liikunnalla sekä yhteydellä luontoon ja lähiympäristöön on todettu olevan positiivinen yhteys muistisairaan hyvinvointiin. Toisaalta seurantateknologia on yksi tärkeimmistä teknologisista ratkaisuista, joilla voidaan lykätä muistisairaan laitoshoitoon joutumista, toteaa hankkeen projektipäällikkö ja tutkija Merja Riikonen. Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön hallinnoimassa hankkeessa syntyy tutkimustietoa siitä, miten liikunnanohjaus yhdistettynä seurantateknologian käyttöön lisää muistisairaan turvallista liikkumista. Toiminnan tuloksena luodaan myös yksilöllisen liikkumissuunnitelman, seurantateknologian ja tehostetun ohjauksen yhdistävä palvelukokonaisuus. Tavoitteena on palvelutuote, joka koostuu eri toimijoiden siihen tuottamista osista. Lisäksi mallinnetaan seurantaprosessi auttamaan eksymisvaarassa olevan muistisairaan turvallista liikkumista. Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön lisäksi mukana tutkimuksessa ovat Seinäjoen kaupunki, JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä sekä viisi yksityistä hoiva- ja palveluyksikköä: Esperi Care Oy, Mikeva Oy, Mehiläinen Oy / Hoivakartano, Kivipuro ry ja Lapuan Saarenpään palvelukoti ry. Yhteistyötahoja ovat lisäksi Etelä-Pohjanmaan muistiyhdistys ry, Seinäjoen keskussairaala, LifeIT Oy ja Muistiliitto ry. Hankkeelle on myönnetty Tekesin EAKR-rahoitusta, ja se kuuluu kansalliseen Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä -ohjelmaan. Hankkeen kesto on kaksi vuotta. Lisätietoja: Projektipäällikkö Merja Riikonen, 045 265 8881, merja.riikonen@seamk.fi Yksikön johtaja Asta Heikkilä, 020 124 5111; asta.heikkila@seamk.fi jaana.juosila@muistiliitto.fi