http://www.muistiliitto.fi/Muistiliitto ryMuistiliiton uutisvirtab9dc3ec861083381215977dcddcb4056http://www.muistiliitto.fi/fin/muistiliitto/ajankohtaista//?nid=110Wed, 08 Sep 2010 10:19:00 +0300Työtä haittaavia muistiongelmia ja keskittymiskyvyn puutetta kokee noin joka viides. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Kiti Müller pitää erityisen huolestuttavana sitä, että työmuistin pätkiminen on pikkuhiljaa lisääntynyt alle 35-vuotiailla, vaikka heillä työmuistin pitäisi toimia parhaiten. "Kuormitukseen liittyy useita asioita. Monet kokevat, että informaatiomäärät ovat niin suuret, että on vaikea löytää oman työn kannalta oleellista tietoa. Toinen on jatkuva tietojärjestelmien muuttuminen." Müller muistuttaa, että työntekijä ei kestä rajattomasti jatkuvaa muutosta. Työterveyslaitoksen Työ ja terveys 2009 -tutkimuksen mukaan lähes joka toisen työtehtävät olivat kolmen edellisen vuoden aikana täysin muuttuneet. "Monet ovat kuvanneet, että jos on ollut puolen vuoden opintovapaalla ja palaa töihin, niin omat työt ovat muuttuneet ja suurin osa työkavereista." Müller peräänkuuluttaakin jotain tolkkua ainaiseen mylläkkään. Jos viidenneksellä on sen vuoksi pulmia työmuistinsa, tarkkaavaisuutensa, keskittymis- ja oppimiskykynsä kanssa ja luova ongelmanratkaisukyky on heikentynyt, on pelissä myös koko yhteiskunnan kilpailukyky. Aivojen kuormituskykyä on ollut hankala mittailla. Työterveyslaitos on kehittänyt uusia menetelmiä aivojen rasituksen mittaamiseen. Aivojen ylirasitus näkyy lopulta myös ulospäin. "Ihminen kyynistyy, muuttuu ärtyneeksi, on jatkuvasti väsynyt tai ei pysty nukkumaan. Hän voi olla myös yliaktiivinen, eikä pysty keskittymään tai alkaa unohdella. Voi tulla myös masennusta." Ensimmäinen merkki on kuitenkin se, että arkisia asioita on hankala järjestellä, vaikka virkeänä niiden hoitaminen olisi vaivatonta. Osa ihmisistä reagoi pääkopan ylikuormaan myös oirehtimalla ruumiillisesti. "Voi olla, ettei henkilö koe olevansa kuormittunut, mutta kärsii jatkuvista niska- ja hartiavaivoista tai selkäkivuista." Viikon hektisestä työviikosta joku selviää parissa päivässä, mutta jotkut tarvitsevat viikon. Äkillisestä stressistäkin toipumisessa on suuria yksilöllisiä eroja. Jos taas stressiä jatkuu kauan, aivot mukautuvat siihen, eikä elimistö varoittelekaan enää liian kovasta vauhdista ennen kuin sairastuu vakavammin. 7.9.2010 17:53 STT jaana.juosila@muistiliitto.fi34e06b55a7f5d22ff64e966c1038dfa7http://www.muistiliitto.fi/fin/muistiliitto/ajankohtaista//?nid=109Mon, 06 Sep 2010 15:42:00 +0300Helsingin Midnight Runissa sadat allekirjoittivat Kansalliseen Muistiohjelmaan tähtäävän vetoomuksen Vetoomus Kansallisen Muistiohjelman saamiseksi Suomeen keräsi suuren määrän allekirjoittajia jo ennen kuin Helsingissä 4. syyskuuta juostussa Midnight Runissa kuultiin paikoillanne, valmiina, hep. • Totta kai haluan allekirjoittaa, mietinhän niin omien vanhempieni ikääntymistä kuin sitä, että itsekään en meinaa muistaa asioita, kun on vähän liikaa duunia, 40-vuotias espoolaisarkkitehti Sari Kukkasniemi perusteli. Muistisairaille hoitoa tarjoavan Leenankodin johtaja Päivi Hyvärinen-Meier kiitti Kukkasniemeä ja muita allekirjoittajia lahjoittamalla näille post-it-muistilappuja. Muistiliiton teltalla kuultiin jo iltakahdeksan aikoihin ilonkiljahdus: ensimmäinen lista täynnä nimiä! Esimerkiksi Keski-Suomen muistiyhdistyksen puheenjohtaja Maire Urvas ja yhdistyksen hallituksen sihteeri Tuula Pekkala keräsivät seitsemänkymmentä allekirjoitusta ennen kuin lähtivät kymmenen kilometrin lenkille. Risto Aution keräämän Muistiliiton Dream Teamin edustajat eli Autio, tämän kansanedustajakollega Kari Uotila (vas) sekä Muistiliiton yhteistyökumppaneiden edustajat, toimitusjohtaja Esko Reinonpoika-Alanko MicroMediasta sekä liiketoimintajohtaja Fredrik Dahlberg Suomen 3M:stä aikoivat kaikki edetä maaliin saakka juosten. • Tämä juoksu on rento tapa kertoa muistisairauksista myös nuorille. Muistisairaudet asettavat meille vielä nykyistä suuremman kansallisen haasteen, kun väestö ikääntyy, Fredrik Dahlberg Suomen 3M:stä perusteli Dream Teamiin osallistumistaan.Esko Reininpoika-Alangon 90-vuotias äiti on kärsinyt muistisairaudesta viitisen vuotta. • Muistisairaat tarvitsevat läheisiltään paljon rakkautta, empatiaa ja ymmärrystä, MicroMedian toimitusjohtaja muistutti.Muistiliiton teltalla Jouko Alho viihdytti kävijöitä ilmapallotempuin. • Olen itsekin muistisairas, aiemmin taikurina työskennellyt Alho kertoi. Hän myönsi, että tieto vakavasta sairaudesta vei ensi alkuun sokkiin, mutta kehui elämänlaatunsa parantuneen oikean lääkityksen ja hoidon aloittamisen jälkeen.Alho vetosi myös sen puolesta, että muidenkin alan osaajat, kuten käsityöläiset ja muusikot, järjestäisivät aktiviteetteja muistisairaille. Tiedottaja Jaana Juosila: Tervetuloa mukaan, vapaaehtoiset! Muistiliiton eri puolilla maata toimivat paikallisjärjestöt ovat monille muistisairaille ja heidän läheisilleen helpoin paikka hakea vertaistukea. Muistiliitolla on kaikkiaan 42 paikallisjärjestöä, jotka neuvovat, opastavat ja tukevat. • Uudet jäsenet, muutkin kuin muistisairaat ja heidän omaisensa, ovat tervetulleita jäsenyhdistyksiimme. Toki myös uusia vapaaehtoistyöntekijöitä otetaan mielellään mukaan. Useat vapaaehtoistyöntekijämme ovat tällä hetkellä jo muutenkin kuormitettuja muistisairaiden omaisia, Muistiliiton tiedottaja Jaana Juosila toteaa. Yksi Muistiliiton tavoitteista on hälventää sairastuneiden pelon ja häpeän tunteita. • Suomessa on seitsemisentuhatta muistisairaudesta kärsivää työikäistä ihmistä ja vanhemman väestön kautta ongelma on vielä lähempänä meitä kaikkia, Juosila tietää. TUKESI ON MEILLE TÄRKEÄ! Allekirjoita sinäkin kansalaisadressi Kansallisen Muistiohjelman saamiseksi Suomeen Lisätiedot ja haastattelupyynnöt: Tiedottaja Jaana Juosila Puh. (09) 6226 2017 jaana.juosila@muistiliitto.fi Teksti Leila Itkonen Kuvat Paula Virta satu.kalliomaa@muistiliitto.fi5f255e0570b1d1d54d3101f64aaf8430http://www.muistiliitto.fi/fin/muistiliitto/ajankohtaista//?nid=108Mon, 23 Aug 2010 14:42:00 +0300Ehkäisy, varhainen taudinmääritys, kokonaisvaltainen hoito ja kuntoutus sekä ehyt hoitopolku avainasemassa Suomalainen Lääkäriseura Duodecim KÄYPÄ HOITO Tiedote 17.8.2010 Käypä hoito -suositus muistisairauksista: Ehkäisy, varhainen taudinmääritys, kokonaisvaltainen hoito ja kuntoutus sekä ehyt hoitopolku avainasemassa Muistin- ja tiedonkäsittelytaidot ovat edellytys pitkälle työuralle ja itsenäiselle aktiiviselle arjelle. Muistisairauksien ilmaantumiseen voidaan vaikuttaa ja ongelmien ilmaantuessa jokaisella tulisi olla oikeus varhaiseen taudinmääritykseen. Muistipotilas tarvitsee kokonaisvaltaista hoitoa ja kuntoutusta. Muistisairaudet koskettavat aina myös läheisiä. Suomessa joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa muistioireita. Jopa 120 000 henkilöllä muisti ja muu tiedonkäsittelytoiminto on lievästi heikentynyt. Maassamme on 35 000 lievästä ja 85 000 vähintään keskivaikeasta muistisairauden oireesta kärsivää. Uusia vaikeampia muistisairaustapauksia ilmaantuu vähintään 13 000 vuosittain. Etenevä muistisairaus on 7 000 – 10 000 työikäisellä suomalaisella. Itsenäistä arkea ankeuttavat yleisimmät etenevät muistisairaudet, joita ovat Alzheimerin tauti, aivoverenkiertosairaus ja nämä yhdessä (= yhteensä 90 prosenttia muistisairauksia sairastavista). Lisäksi muistisairauksiin kuuluvat Parkinsonin taudin muistisairaus ja Lewyn kappale -tauti sekä näiden ja Alzheimerin taudin yhdistelmä. Seitsemän kymmenestä muistisairauksista kärsivistä sairastaa Alzheimerin tautia. Ehkäisyyn kiinnitettävä enemmän huomiota Muistisairauksien ilmaantumiseen voidaan vaikuttaa jo nuoruudesta alkaen ehkäisemällä tunnettuja vaaratekijöitä. Muistisairauksien vaaratekijöitä ovat ylipaino, korkea verenpaine, korkea kolesteroli ja diabetes, joita kaikkia voidaan ehkäistä ja hoitaa tehokkaasti, mikäli ne todetaan varhain. Erityisesti verenpaineen hallinta on tärkeää. Liikunta, henkinen aktiivisuus, terveelliset ravintovalinnat ja päihteiden välttäminen suojaavat muistisairauksilta. Hoitamalla muistisairauksien vaaratekijöitä hoidamme samalla sydän- ja aivoverisuonitautien vaaratekijöitä. Oikeus varhaiseen taudinmääritykseen Potilaan ilmaisemien muistioireiden syy tulee selvittää ja jokaisella muistisairauksia epäilevällä tulisi olla oikeus päästä tutkimuksiin. Jos potilaalla todetaan viitteitä etenevästä muistisairaudesta, mutta diagnoosia ei heti voida tehdä, tulee tilannetta seurata säännöllisesti. Kaikille etenevistä muistisairauksista kärsiville tehdään aivojen kuvantamistutkimus. Magneettikuvaus muistiohjelmalla on ensisijainen kuvantamismenetelmä. Selvityksen kulmakiviä ovat oirearvio, muistitestit ja tarvittaessa uudet biologiset merkkitekijät, kuten selkäydinnestetutkimus ja aivojen muut kuvantamistutkimukset. Muistisairauksien diagnosointi ja hoidon arviointi edellyttävät erityisosaamista ja kokemusta. Siksi tutkimukset ja hoidon seuranta tulee keskittää asiaan erityisesti perehtyneisiin yksiköihin, esimerkiksi alueellisiin muistipoliklinikoihin. Perusterveydenhuollossa muistipoliklinikat, muistilääkärit, muistihoitajat ja muistikoordinaattorit ovat perusta kustannustehokkaalle, tasa-arvoiselle ja kokonaisvaltaiselle kansantaudin hallinnalle. Tehoavaa hoitoa ja kuntoutusta ehyellä hoitopolulla Etenevän muistisairauden diagnoosin jälkeen tulee aloittaa viiveettä lääkehoito sairauden kaikissa vaiheissa. Oireenmukaista, tehokkaaksi ja turvalliseksi todettua korvattavaa muistisairauslääkitystä on tarjolla Alzheimerin tautiin ja Parkinsonin taudin muistisairauteen. Lääkitys on ensiarvoinen Alzheimer-potilailla, joilla on aivoverenkiertosairauden tai Lewyn kappale -taudin lisäpiirteitä. Lievässä vaiheessa lääkityksellä voidaan vakiinnuttaa potilaan tilanne tai hidastaa oireiden etenemistä. Keskivaikeassa vaiheessa lääkitys auttaa säilyttämään ja parhaimmillaan myös kohentamaan toimintakykyä. Vaikeassa vaiheessa lääkityksellä voidaan helpottaa käytösoireita. Muistisairauksiin liittyy lähes aina käytösoireita jossain sairauden vaiheessa. Omaiset ja potilas itsekin saattavat ihmetellä ilman järkevää syytä ilmaantuvaa masennusta, apatiaa tai persoonallisuuden muutosta. Vaikeimmillaan oireet voivat näyttäytyä näkö- tai kuuloharhoina, harhaluuloina tai liiallisena ja outona seksuaalisena aktiivisuutena. Käytösoireet liittyvät psyykkisiä toimintoja säätelevien hermoverkkojen rappeutumiseen. Vaikeimmillaan käytösoireilu estää potilaiden kotihoidon ja uuvuttaa omaisia. Masennus on tärkein käytösoire, jonka erottaminen muistisairauden muista oireista on vaikeaa, mutta siihen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Lääkehoito on tärkeä osa käytösoireidenkin hoitoa, sen toteutus vaatii kuitenkin erityisosaamista, jotta säästytään haittavaikutuksilta ja tilanteen huononemiselta. Muisti- ja käytösoireiden lääkitys on vain osa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa, johon kuuluvat vaaratekijöiden ja oheissairauksien hoito, mielialan ja käytöshäiriöiden hoito sekä kokonaisvaltainen kuntoutus, ohjaus ja tuki. Muistipotilaalle laaditaan yksilöllinen hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelma, jota tarkistetaan säännöllisesti sairauden edetessä. Potilas- ja omaisjärjestöllä (Muistiliitto) on tärkeä rooli kuntoutuksen järjestämisessä myös sairastuneen läheisten tukena. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Neurologisen yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä on laatinut Käypä hoito -suosituksen muistisairauksien diagnostiikasta ja lääkehoidosta. Pohjana on vuonna 2006 ilmestynyt Alzheimerin taudin diagnostiikkaa ja hoitoa käsitellyt suositus, jota on merkittävästi laajennettu koskemaan myös muita muistisairauksia. Suositus potilasversioineen on luettavissa Internetissä osoitteessa www.kaypahoito.fi Lisätietoja: Puheenjohtaja: Jaana Suhonen, neurologian dosentti, sosiaali- ja terveysjohtamisen MBA, neurologian erikoislääkäri, ylilääkäri; Jokilaakson sairaala, Jämsän kaupunki; puh. 040 712 2582, sposti: etunimi.sukunimi (at) jamsa.fi Kokoava kirjoittaja: Ari Rosenvall, yleislääketieteen erikoislääkäri, vastaava lääkäri; Mehiläinen Ympyrätalo, Helsinki; sposti: etunimi.sukunimi (at) mehilainen.fi satu.kalliomaa@muistiliitto.fi64d14781ca3f4df8079b9444a7c5e13dhttp://www.muistiliitto.fi/fin/muistiliitto/ajankohtaista//?nid=107Thu, 03 Jun 2010 14:52:00 +0300Muistiliitto käynnistää kesän 2010 aikana kansainvälisesti ainutlaatuisen selvityksen. Etenevän muistisairauden toteaminen vaikuttaa sairastuneen ja hänen perheensä elämään laaja-alaisesti. On kuitenkin hyvin vähän tutkimustietoa siitä, miten sairastuneet ja heidän läheisensä sopeutuvat elämään muistisairauden kanssa. Muistiliitto käynnistää kesän 2010 aikana selvityksen (REPEAT-seurantakysely), jonka tarkoituksena on kartoittaa, millaisia kuntoutus- ja tukipalveluja sairastuneet ja heidän läheisensä saavat sekä miten muistisairauden diagnoosi vaikuttaa elämänlaatuun ja arjen toimintoihin. Tavoitteena on kerätä noin 600 muistisairaan ja heidän läheisensä kokemuksia ensimmäisestä vuodesta diagnoosin jälkeen. Selvitykseen osallistuvat rekrytoidaan diagnosointia tekevien tahojen puolesta. Kyselyyn osallistuville muistisairaille ja heidän läheisilleen lähetetään yhteensä neljä kyselyä: 1kk, 3kk, 6kk ja 12kk kuluttua diagnoosin saamisesta. Jokainen vastaus on erittäin tärkeä kyselyn onnistumisen kannalta. Kyseessä on kansainvälisestikin ainutlaatuinen tutkimus muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä kokemuksista ja tarpeista sairauden alkuvaiheessa. Tämä selvitystyö on osa Muistiliiton laajempaa nykytilaselvitystä, jota tehdään vuoden 2010 aikana. Tuloksia tullaan hyödyntämään tuen ja palvelujen kehittämisessä sekä kansallisen muistiohjelman valmistelussa. Ensimmäisiä tuloksia selvityksestä on odotettavissa syksyllä 2010. REPEAT (Regular and Structured Support of Memory Patient) –seurantakyselyn suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Muistiliiton nimeämä työryhmä, joka muodostuu Muistiliiton, Coronaria Feedback Oy:n ja Novartis Finland Oy:n asiantuntijoista. Vastuullisena tutkijana toimii neurologian erikoislääkäri, dosentti Kati Juva. Tutkimuksen toteuttamisen mahdollistaa Novartikselta saatava taloudellinen tuki. Tulosten analysoinnin suorittaa Coronaria Feedback Oy tiedon keräämiselle, siirrolle ja käsittelylle asetettujen turvallisuusvaatimusten mukaisesti.heidi.harma@muistiliitto.fi5c571e3cd213744f73a5fa68a379ef6ahttp://www.muistiliitto.fi/fin/muistiliitto/ajankohtaista//?nid=105Mon, 31 May 2010 13:13:00 +0300Muistiiliiton erityisasiantuntija Anna Mäki-Petäjä-Leinosen ja Länsi-Suomen alueohjaaja Henna Nikumaan artikkeli Näkökulmia muistisairaan ihmisen oikeuksien toteutumiseen on ilmestynyt THL:n Pääseekö asiakas oikeuksiinsa? -raportissa. Muistiiliiton erityisasiantuntija Anna Mäki-Petäjä-Leinosen ja Länsi-Suomen alueohjaaja Henna Nikumaan artikkeli Näkökulmia muistisairaan ihmisen oikeuksien toteutumiseen on ilmestynyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koordinoiman Sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuoliset tekijät –työryhmän raportissa. Raportin julkistamistilaisuus pidettiin 24.5.2010. Artikkelissa kuvataan muistisairaan ihmisen oikeusturvan toteutumista pääosin kahden Muistiliitossa tehdyn tutkimuksen tulosten kautta. Anna Mäki-Petäjä-Leinosen (2010) tutkimuksessa selvitettiin yksin asuvan muistisairaan ihmisen oikeusturvan toteutumista. Arviolta 40 000 muistisairasta asuu yksin. Ongelmia, jotka nousevat esiin yksin asuvan muistisairaan oikeusturvaa tarkasteltaessa, ovat oikea-aikainen hoidon ja palveluiden saatavuus, kotiturvallisuus, kaltoinkohtelu sekä yksin asuvan tilanteeseen puuttuminen. Henna Nikumaan (2008) tutkimuksessa tarkasteltiin muistisairasta ihmistä sosiaaliturvan asiakkaana. Tutkimuksen selvitettiin, miten sosiaaliturvan mahdollisuudet vastaavat muistisairaan ihmisen ja hänen perheensä sosiaaliturvan tukimuotojen tarpeisiin. Ammattihenkilöstön arvion mukaan erityisesti kuljetuspalvelujen, sopeutumisvalmennuksen ja muiden kuntoutuksellisten tukimuotojen yhdenvertainen saatavuus muihin sairaus- ja vammaryhmiin nähden ei toteudu muistisairaiden kohdalla. Pääseekö asiakas oikeuksiinsa? -raportin voi tilata THL:sta ja se löytyy myös sähköisenä täältä: Mäki-Petäjä-Leinosen ja Nikumaan artikkeli löytyy sivuilta 79-101. satu.kalliomaa@muistiliitto.fi602d597787495b34c5db1fcc366bc367http://www.muistiliitto.fi/fin/muistiliitto/ajankohtaista//?nid=104Wed, 26 May 2010 10:46:00 +0300Terveyden edistämisen keskus palkitsee vuosittain parhaat terveysaineistot. Terveyden edistämisen keskus palkitsi 25.5.2010 vuoden parhaaksi terveysaineistoksi Muistiliiton Välitä, innostu, huolehdi, muista -julisteen. Julisteen on suunnitellut mainostoimisto Maustamo. Julisteen viesti on selkeä, yksinkertainen ja puhutteleva. Se kannustaa meitä paitsi muistamaan itsemme myös välittämään, innostumaan ja huolehtimaan toisistamme. Voittajat valittiin erittäin korkeatasoisten aineistojen joukosta, kilpailussa oli mukana 184 terveysaineistoa. Lisätiedot Share | jaana.juosila@muistiliitto.fi7d91f87040bcf51139ea79aba7ede90bhttp://www.muistiliitto.fi/fin/muistiliitto/ajankohtaista//?nid=102Thu, 06 May 2010 15:55:00 +0300Vanhustyön keskusliitto ja Muistiliitto järjestävät yhteistyössä Vanhustyön keskusliiton mallin mukaisen Ystäväpiiri-koulutuksen muistisairaiden vanhusten kanssa työskenteleville ja ryhmänohjaamisesta kiinnostuneille Helsingissä syksyllä 2010. Vanhustyön keskusliitto ja Muistiliitto järjestivät yhteistyössä Vanhustyön keskusliiton mallin mukaisen Ystäväpiiri-koulutuksen muistisairaiden vanhusten kanssa työskenteleville ja ryhmänohjaamisesta kiinnostuneille Helsingissä keväällä 2010. Koulutuspaikkojen suuren kysynnän sekä hyvien tuloksien kannustamana järjestetään Helsingissä toinen vastaavanlainen koulutus syksyllä 2010. Kouluttajina toimivat Vanhustyön keskusliitosta Ystäväpiiri-kouluttaja ja toimintaterapeutti Heidi Rytky sekä Muistiliitosta sairaanhoitaja ja sosiaalipsykologi Satu Kalliomaa. Ystäväpiiri-koulutuksen tavoitteena on opettaa suunnittelemaan, toteuttamaan ja ohjaamaan asiakaslähtöisiä, tavoitteellisia ja suljettuja muistisairaille ikäihmisille suunnattuja ryhmiä, joissa käytetään sisältöinä taidetta, kulttuuria, liikuntaa ja erityisen tärkeänä keskustelua. Ryhmien tavoitteena on ryhmäläisten ystävystyminen, voimaantuminen, elämänhallinnan ja psyykkisen hyvinvoinnin lisääminen sekä yksinäisyyden lievittyminen. Koulutuksessa käydään läpi tietoa muistisairauksista, yksinäisyydestä, muistisairaan ihmisen kohtaamisesta ja vuorovaikutustaidoista sekä ryhmädynamiikasta. Koulutuksessa paneudutaan ryhmäläisten välisen sosiaalisen kanssakäymisen sekä ryhmään sitoutumisen tukemiseen. Tärkeänä osana on koulutettavien ohjaustaitojen tukeminen erityisesti muistihäiriöisten ikäihmisten ryhmissä. Malli perustuu ryhmäläisten voimaantumiseen, heidän sosiaalisen aktivoitumisen kautta tapahtuvaan elämänhallinnan lisääntymiseen ja heidän oman toimijuutensa edistämiseen elämässä. Tämä edellyttää ohjaajilta ikäihmisten arvostamista, heidän todellista kuulemistaan ja tavoitteiden huomioimista ryhmätoiminnassa. Koulutus on suunnattu pääasiassa vanhustyön ammattilaisille, mutta myös niille vapaaehtoistyöntekijöille , jotka työskentelevät muistisairaiden ikäihmisten kanssa. Koulutukseen kuuluu viisi koulutuspäivää, kaksi mentorohjauskertaa sekä oppimispäiväkirjan kirjoittaminen jokaisesta ryhmäkerrasta. Ryhmän ohjaaminen aloitetaan omassa työyksikössä 3. koulutuspäivän jälkeen parityöskentelynä. Ohjaajapari kokoaa Ystäväpiiri-ryhmän oman toimialueensa asiakkaista. Ystäväpiiri-ryhmään osallistuvien ryhmäläisten kriteerinä on yksinäisyyden kokemus ja alkuvaiheessa oleva etenevä muistisairaus (MMSE 20–30) tai lievä muistihäiriö. Koulutuspäivät ovat: 18.–19.8., 7.9., 21.10., ja 25.11.2010. Koulutuksen viimeinen hakupäivä on 17.6.2010. Koulutusryhmän koko on 10-14 henkilöä ja koulutukseen hakeudutaan pareittain. Jokainen koulutukseen hakeutuva ohjaajapari ja heidän lähiesimiehensä haastatellaan, jonka jälkeen osallistujat valitaan koulutukseen. Koulutuksen kustannukset ovat 75 € / henkilö. Tiedustelut: Vanhustyön keskusliitto Heidi Rytky, puh. 050-3731057 heidi.rytky@vtkl.fi Hakemus täytetään internetsivuillamme www.ystavapiiri.net. Mainitse hakemuksessa, että hakeudut juuri muistisairaiden kanssa työskentelevien koulutusryhmään. Kannattaa toimia pian, sillä paikkoja on rajoitetusti jäljellä! satu.kalliomaa@muistiliitto.fi7dd37bd113422da964895311f3a5f9b7http://www.muistiliitto.fi/fin/muistiliitto/ajankohtaista//?nid=101Wed, 14 Apr 2010 09:14:00 +0300Muistiliiton Yt-neuvottelut ovat osa merkittäviä kehittämistoimenpiteitä, joiden tavoitteena on sopeuttaa liiton toiminta vallitsevaan taloudelliseen tilanteeseen ja varmistaa toiminnan jatkuvuus. Muistiliiton Yt-neuvottelut ovat osa merkittäviä kehittämistoimenpiteitä, joiden tavoitteena on sopeuttaa liiton toiminta vallitsevaan taloudelliseen tilanteeseen ja varmistaa toiminnan jatkuvuus. Vuoden 2010 Yt-neuvottelujen tuloksena työnantaja päätti mm. toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työskentelevien henkilöiden 4-6 viikon mittaisista lomautuksista. Lomautukset järjestetään pääsääntöisesti lomakauden yhteydessä kesä-heinäkuun aikana, jotta toiminta ja palvelumme sujuisi mahdollisimman normaalisti. Lisäksi neuvottelujen aikana saatiin luotua myös työaikapankki ja lomarahasopimus. Toiminnan painopisteiden tarkentamisella pyritään vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin. Yhtenä suurena haasteenamme on pitää yllä jo olemassa olevaa toimintaa ja samaan aikaan kartoittaa ja kehittää tulevaa toimintaa vähenevillä resursseilla koko järjestökentän hyväksi. Pyrimme vastaamaan tähän haasteeseen mahdollisimman tehokkaasti kuluvan vuoden aikana. Tulevaisuudessa tavoitteenamme on edelleen Muistiliiton brändin vahvistaminen, toimintamme syvempi tunteminen ja uudenlainen yhteistyö kohderyhmiemme kanssa. jaana.juosila@muistiliitto.fi62b7212d62f1e6f894427c4de74cb360http://www.muistiliitto.fi/fin/muistiliitto/ajankohtaista//?nid=99Tue, 06 Apr 2010 08:17:00 +0300Tue ratkaisuja, jotka auttavat miljoonia! Maailmanlaajuinen Alzheimerin tautia koskeva julistus on Alzheimer's Disease Internationalin (ADI) yksitoistakohtainen toimintasuunnitelma, joka on tarkoitettu mahdollisuuksien mukaan noudatettavaksi jokaisessa maassa, kaikissa maailman valtioissa. Toteutukseen tarvitaan kaikkia tahoja –julkisia ja yksityisiä – joita muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä elämä koskettaa. Lue julistus: Allekirjoita vetoomus jo tänään: heidi.harma@muistiliitto.fid95e6665e89e8dfdfb57168198b6b264http://www.muistiliitto.fi/fin/muistiliitto/ajankohtaista//?nid=97Wed, 17 Mar 2010 09:18:00 +0200Aivokierros on mielenkiintoinen interaktiivinen matka aivoihin. Oletko jo käynyt tutustumassa? Miten aivot toimivat? Kuinka Alzheimerin tauti etenee aivoissa? Tämä kaikki selviää, kun teet Aivokierroksen Alzheimer's Associationin sivuilla! Tiesitkö esimerkiksi, että rankassa ajattelutyössä aivot voivat käyttää jopa 50 prosenttia verenkierron kautta tulevasta hapesta ja ravinteista? Entä tiesitkö, että Alzheimerin tautiin liittyvät aivomuutokset voivat alkaa jopa yli 20 vuotta ennen diagnoosia? Aivokierros on Alzheimer's Associationin (USA:n kansallisen Alzheimer-järjestön) tarjoama tietopaketti aivoista ja Alzheimerin taudin vaikutuksista aivoihin. Aivokierros on käännetty Muistiliiton toimesta suomeksi, ja kääntäjinä ovat toimineet yhteyspäällikkö Terhi Fredriksson ja neurologian dosentti Jaana Suhonen. Alzheimer's Association pidättää itsellään kaikki oikeudetheidi.harma@muistiliitto.fi4eaf21219f390ef2ded7fa072b8c69efhttp://www.muistiliitto.fi/fin/muistiliitto/ajankohtaista//?nid=96Tue, 16 Mar 2010 10:03:00 +0200Moni työikäinen kokee muistiongelmia ja väsymystä. Terveystalon työterveyshuolto on yhteistyössä Muistiliiton kanssa kehittänyt uuden menetelmän, jolla pyritään löytämään muistisairauden riskissä olevat työntekijät mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Jo lieväkin työuupumus heikentää työmuistia Työn kuormituksen tulee olla aivojen kannalta optimaalista, jotta työ olisi tuloksekasta. Ylikuormitus johtaa stressiin, ärtyisyyteen, uupumukseen ja lopulta masennukseen. Työteho ja aivojen toimintakyky laskevat nopeasti kuormituksen lisääntyessä. Aivojen kuormittuminen voi syntyä hyvinkin nopeasti, ja palautuminen voi kestää jopa vuoden. Ylikuormittuneessa tilassa työt ruuhkautuvat, mikään ei tunnu tulevan valmiiksi ja tärkeätkin asiat unohtuvat. Ylikuormittuneen ihmisen väsymys on jatkuvaa eikä se ei häviä illan levolla tai viikonlopun aikana. Pitkälle edennyt työuupumus on vakava, terveyttä heikentävä hyvinvoinnin häiriö. Tietotulvan ja työnteon tahdin vuoksi käsitys kohtuullisesta työn tekemisestä saattaa hämärtyä. Ihmiset arvioivat myös omaa kuormittuneisuuttaan ja jaksamistaan hyvin yksilöllisesti. Kuormittavuuden laaja-alaiseen ja yksilölliseen arviointiin tarvitaan työn kuormituksen arviointi- ja mittausmenetelmiä. Optima -työterveyskysely voi paljastaa riskin sairastua muistisairauteen Kehitetyn ja testattavana olevan Optima-työterveyskyselyn avulla arvioidaan subjektiivista koettua työkuormitusta, palautumista työstä sekä koettuja voimavaroja. Kyselyn pohjalta muodostuva Optima-indeksi heijastaa riskiä aivojen tiedonkäsittelyn työläyteen jo ennen aivojen ajautumista ylikuormitustilaan. Menetelmää on kokeiltu tietotyötä tekevien työterveyshuollossa. Seulontakyselyssä ”kiinni jääneet” kutsutaan terveystarkastukseen mahdollisten jatkotoimien arvioimiseksi. Kyselyn avulla pystytään poimimaan muistisairauksien riskissä olevat henkilöt ja kohdentamaan resurssit paremmin palvelemaan heidän varhaista ohjaustaan ja hoitoaan. Optima-työterveyskyselyssä unioireita valitti 40 %, väsymystä 50 %, kipua 17 %, muistioireita 9 % ja keskittymiskyvyn puutetta 14 % tietotyötä tekevästä 140 vastaajasta. Lopulliset tutkimustulokset valmistuvat vielä tämän kevään aikana. Yhteyshenkilöt: Heikki Arola, työterveyshuollon erikoislääkäri, Terveystalo Tampere p. 030 6334572, heikki.arola@terveystalo.com Heidi Härmä, projektisuunnittelija, Työikäiset muistisairaat ja heidän läheisensä -hanke, Muistiliitto ry p. 050 731 9196, heidi.harma@muistiliitto.fi heidi.harma@muistiliitto.fi98eee688ee0f2d238a623400a7c2f01ahttp://www.muistiliitto.fi/fin/muistiliitto/ajankohtaista//?nid=95Mon, 15 Mar 2010 10:46:00 +0200Kansainvälistä Aivoviikkoa vietetään viikolla 11. Kansainvälistä Aivoviikkoa vietetään viikolla 11, eli tänä vuonna 15.-21.3. Aivoviikon kunniaksi omia aivojaan kannattaa helliä aivoterveellisin elämäntavoin sekä aivoja käyttämällä. Käy myös katsomassa Alzheimer's Association upea , jolla selviää Alzheimerin taudin vaikutukset aivoihin! Alzheimer's Association pidättää itsellään kaikki oikeudet.heidi.harma@muistiliitto.fi67404fd9fdac4d1b4b5361e6d1f962d6http://www.muistiliitto.fi/fin/muistiliitto/ajankohtaista//?nid=94Wed, 03 Mar 2010 12:41:00 +0200Miten kehittäisit Muisti-lehteä? Kerro mielipiteesi ja vaikuta! Arvomme kaikkien vastauksessaan osoitetietonsa jättäneiden kesken ihanan Haikon kylpylähotellivuorokauden kahdelle (sisältö: yhden yön majoitus kylpylähotellin kahden hengen huoneessa, kevyt illallinen Kartanossa, aamiaisbuffet Kartanossa, Hyvän Olon altaiden ja saunojen käyttöoikeus, Fitness Studion käyttöoikeus). HUOM! Keräämme tällä lukijakyselyllä tärkeätä ja luottamuksellista tietoa VAIN OMAAN KÄYTTÖÖMME. Kyselyn tuloksia ei julkaista eikä antamaasi tietoa käytetä mihinkään muuhun tarkoitukseen kuin lehden kehittämiseen. Vastaa kyselyymme 15.4.2010 mennessä. Kysely löytyy myös Muisti-lehdestä 1/2010. Voit kertoa mielipiteesi myös sähköpostitse osoitteella terhi.fredriksson@muistiliitto.fi heidi.harma@muistiliitto.fid8a263e196084e8037f9b13456e77392http://www.muistiliitto.fi/fin/muistiliitto/ajankohtaista//?nid=93Thu, 18 Feb 2010 14:37:00 +0200MuistiKoti -palvelusta löydät muistisairaan kotona asumista tukevia teknologisia ratkaisuja ja apuvälineitä. MuistiKoti - Teknologiset apuvälineet muistisairaan kotona asumisen tukena Muistiliiton viime vuonna loppuneessa Kuntoutuspolku-projektissa toteutettiin virtuaalinen apuvälinenäyttely nimeltä MuistiKoti. Teknologian ja apuvälineiden mahdollisimman varhainen käyttöönotto mahdollistaa sen, että muistisairas ihminen tottuu apuvälineisiin ja oppii käyttämään niitä. MuistiKoti-palvelun tarkoituksena on esitellä havainnollisesti muistisairaan henkilön kotona asumista tukevia teknologioita. MuistiKotiin on koottu mm. turvateknologiaan, kommunikaatioon, virkistykseen, kylpyhuoneeseen sekä muistamiseen liittyviä apuvälineitä. Eri teknologioihin voi tutustua etsimällä apuvälineitä esimerkkihuoneista, tai perehtyä niiden jokapäiväisestä käytöstä kertovien esimerkkiperheiden tarinoihin. MuistiKoti tarjoaa myös hakupalvelun, jonka avulla eri teknologioita voidaan etsiä hakusanoilla, sekä tietopankin, jossa kaikki apuvälineet on jaoteltu käyttötarkoitusten mukaisiin kategorioihin. Kunkin apuvälineen yhteyteen on listattu kyseistä apuvälinettä maahantuovat tai valmistavat yritykset yhteystietoineen ja linkkeineen. Näin löytyy myös helposti tieto ketkä kyseistä apuvälinettä myyvät. Löydät MuistiKodin osoitteesta www.muistikoti.fi. Keräämme sivuston yhteydessä käyttäjäpalautetta, jonka avulla pyrimme kehittämään palvelua edelleen. Lisätietoja: Projektisuunnittelija Heidi Härmä Puh. (09) 6226 2053 heidi.harma@muistiliitto.fi satu.kalliomaa@muistiliitto.fia2c10c091c1c7eb3da1f6e0162ba866ehttp://www.muistiliitto.fi/fin/muistiliitto/ajankohtaista//?nid=92Wed, 27 Jan 2010 14:56:00 +0200Muistiliitto on julkaissut muistisairaille ja heidän läheisilleen suunnatun kuntoutusoppaan. Oppaan tavoitteena on rohkaista etenevän muistisairauden diagnoosin saaneita ihmisiä puhumaan sairastumisesta ja siihen liittyvistä tunteista sekä elämään hyvää arkea sairauden kanssa. Muistiliitto on julkaissut muistisairaille ja heidän läheisilleen suunnatun kuntoutusoppaan. Oppaan tavoitteena on rohkaista etenevän muistisairauden diagnoosin saaneita ihmisiä puhumaan sairastumisesta ja siihen liittyvistä tunteista sekä elämään hyvää arkea sairauden kanssa. Muistiliitto rohkaisee sairauden alkuvaiheessa olevia ihmisiä ennakoimaan tulevaa ja turvaamaan omien oikeuksien toteutumista myös muistisairauden edetessä. Kuntoutus muistisairauksissa on vielä varsin uutta ja käytännössä kuntoutuspalveluita voi joutua itse kysymään ja hakemaan. Myös kuntien kuntoutuspalveluissa ja niihin pääsyssä on eroja. Oppaaseen on kuntoutusmallin muodossa koottu tiivistetysti niitä asioita ja tukimuotoja, joihin sairastuneilla ja heidän läheisillään voi olla tarvetta ja jotka tukevat elämänlaadun ja toimintakyvyn säilymistä. Mielekäs, oman elämäntyylin mukainen arki sekä harrastukset ja ystävyyssuhteet ovat tärkeitä tekijöitä kuntoutumisen polulla. Aivoja pitää aktivoida myös sairastuneena ja arkeen voi tehdä harjoitteita jotka tukevat muistia. ”Minun asenteeni tätä sairautta ja tulevaisuutta kohtaan on muuttunut. Olen oivaltanut että kuntoutuminen ja elämäni on myös minusta itsestäni kiinni. Tarvitsen kuitenkin apua selviytymiseen ja minulla on oikeus saada sitä. Muistisairaudesta ja siihen sairastuneista pitäisi puhua enemmän julkisesti, jotta pystyisimme vaikuttamaan asenteisiin.” -sairastunut 2009 Kuntoutusoppaasta löytyy käytännön vinkkejä päivittäiseen elämään ja esimerkki viikkosuunnitelmasta, jonka sairastunut ja perhe voivat yhdessä laatia arjen kuntoutussuunnitelmaksi ja ajan hahmottamisen apuvälineeksi. Kuntoutusopasta voi tilata Muistiliitosta ja kysyä liiton jäsenyhdistyksistä. Lue lisää kuntoutuksesta Muistiliiton sivuilta: Muistiliitossa kuntoutukseen liittyviin asioihin vastaavat : Sirpa Granö Puh. (09) 6226 2013 sirpa.grano@muistiliitto.fi Sari Högström Puh. (09) 6226 2019 sari.hogstrom@muistiliitto.fi satu.kalliomaa@muistiliitto.fief771310305569193d97985d8560acf1http://www.muistiliitto.fi/fin/muistiliitto/ajankohtaista//?nid=91Tue, 22 Dec 2009 14:42:00 +0200 Muistiliitto haluaa onnitella uusia hallituksen jäseniään sekä kiittää aktiivista työtään jatkavia hallitustoimijoita. Hallituksen uusi kokoonpano sekä liittovaltuuston uusi puheenjohtaja vuodelle 2010 vahvistettiin 21.11. järjestetyssä liittovaltuuston kokouksessa. Muistiliiton hallitus 2010: Puheenjohtaja: arkkitehti (SAFA) Riitta Korhonen, Arkkitehtuuritoimisto Riitta Korhonen Oy I varapuheenjohtaja: ohjelmajohtaja Maija Perho, Sosiaali- ja terveysministeriö II varapuheenjohtaja: kansanedustaja Risto Autio, Eduskunta - Puheenjohtaja Maire Urvas, Keski-Suomen Muistiyhdistys ry (varajäsen: puheenjohtaja Sirppa Järvenranta, Helsingin Alzheimer-yhdistys ry) - Puheenjohtaja Jukka Tikanmäki, Suomen Dementiayhdistys ry (varajäsen: geriatri Kimmo Määttä, Rovaniemen Veljes-sairaskoti) - Palveluvastaava Maija Välimäki, Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry (varajäsen: varapuheenjohtaja Liisa Luostarinen, Pohjois-Karjalan Dementiayhdistys ry) - Ylilääkäri Jaana Suhonen, Mehiläinen (Jyväskylä) (varajäsen: puheenjohtaja Nyky Vanhanen, Etelä-Karjalan Dementiayhdistys ry) - Kansanedustaja Merja Kuusisto, Eduskunta (varajäsen: kansanedustaja Sari Palm, Eduskunta) - Professori Arja Isola, Oulun yliopisto (varajäsen: vårdutvecklare Helena Forsström, Folkhälsans Förbund r.f.) - Kaupunginvaltuutettu Maija Anttila, Helsingin kaupunki (varajäsen: neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen, Sosiaali- ja terveysministeriö) Liittovaltuuston uudeksi puheenjohtajaksi toimintavuodelle 2010 valittiin Pekka Laine. jaana.juosila@muistiliitto.fi628489212e539e6ccafd5aa01e557934http://www.muistiliitto.fi/fin/muistiliitto/ajankohtaista//?nid=90Fri, 18 Dec 2009 18:57:00 +0200Muistiliitto ry:n hallitus on tänään 18.12. päättänyt esittää YT-neuvottelukutsun. Muistiliitto ry:n hallitus on tänään 18.12. päättänyt esittää YT-neuvottelukutsun. Tarve YT-menettelyn käynnistämiseen Muistiliitossa johtuu tuotannollisista ja taloudellisista perusteista. YT-neuvottelut ovat yksi toimenpide liiton tehokkuuden ja tuloksen parantamiseksi sekä kannattavan toiminnan turvaamiseksi. Ensimmäinen neuvottelutilaisuus järjestetään 12.1.2010. Neuvottelujen perusteina ovat RAY:n myöntämän avustusten määrärahojen supistuminen sekä liiton toiminnan uudelleen organisoinnin tarve. - Sopeutamme toimintaa vastaamaan paremmin haastavia rahoitusolosuhteita ja kentän muuttuneita tarpeita, jotta voimme tulevaisuudessa palvella paremmin koko järjestökenttämme asiakkaita, toteaa toiminnanjohtaja Susann Mörck. - YT-neuvottelujen yhteydessä meillä on mahdollisuus yhdessä koko henkilöstön voimin tarkastella toiminnan linjaamista tulevaisuudessa, kommentoi Muistiliiton henkilöstön edustaja Virva Ryynänen. Lisätiedot: Muistiliiton hallituksen puheenjohtaja Riitta Korhonen puh. 0500-671191 tai riitta.korhonen@muistiliitto.fi Toiminnanjohtaja Susann Mörck puh. 040-4551329 tai susann.morck@muistiliitto.fi Henkilöstön edustaja Virva Ryynänen puh. 050-4696480 tai virva.ryynanen@muistiliitto.fi jaana.juosila@muistiliitto.fi20b8a637be270e2b5f0537e7ccd5c825http://www.muistiliitto.fi/fin/muistiliitto/ajankohtaista//?nid=89Mon, 23 Nov 2009 09:26:00 +0200Muistiliiton hallituksen kunniapuheenjohtaja Pekka laine on valittu Muistiliiton liittovaltuuston puheenjohtajaksi 21.11.2009. Pekka laine on valittu Muistiliiton liittovaltuuston puheenjohtajaksi liittovaltuuston kokouksessa 21.11.2009. Pitkän uran yritysjohtajana tehnyt valtiotieteiden maisteri Pekka Laine on toiminut Muistiliiton hallituksen puheenjohtajana vuosina 1998-2008. Vuonna 1988 perustettu Muistiliitto ry (ent. Alzheimer-keskusliitto ry) toimii muistisairaiden ihmisten sekä heidän läheistensä kansanterveys-, potilas- ja edunvalvontajärjestönä. Liiton tarkoituksena on edistää muistisairaan ihmisen elämänlaadun ja hyvinvoinnin yleisiä edellytyksiä. Muistiliiton liittovaltuusto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Liittovaltuuston varapuheenjohtajana toimii eurokansanedustaja Sirpa Pietikäinen. Lisätiedot: Muistiliiton liittovaltuuston puheenjohtaja Pekka Laine, puh. 050-5160124 Muistiliiton toiminnanjohtaja Susann Mörck, puh. 045-1224990 jaana.juosila@muistiliitto.fi179cb109c60d683badcf7b92d201e6b8http://www.muistiliitto.fi/fin/muistiliitto/ajankohtaista//?nid=86Tue, 06 Oct 2009 10:39:00 +0300Muistiliiton hallitus vaatii: omaishoidon tuki on turvattava! Muistisairaiden ja dementoituvien ihmisten sekä heidän läheistensä potilas- ja omaisjärjestön Muistiliitto ry:n liittohallitus on kokouksessaan ilmaissut huolensa siitä, että kunnat tiukassa taloudellisessa tilanteessaan kiristävät omaishoitotuen saamisen ehtoja. Tukien uudelleen arviointi pudottaa lukuisia omaishoitajia tuen ulkopuolelle. - Omaishoitaja ei voi jättää hoidettavaansa vaille hoitoa, vaan hänen on pyrittävä jatkamaan hoitotyötään keinolla millä hyvänsä, jopa jaksamisensa äärirajoilla. Laitoshoito ei ole vaihtoehto, se tulee kunnalle myös paljon kalliimmaksi, arvioi Muistiliiton hallituksen jäsen Rakel Hiltunen. Avohoidon hinnaksi lasketaan keskimäärin € 50,- /henkilö/vrk, laitoshoidon € 100,- /henkilö/vrk. Omaishoitaja säästää työllään kunnalle huomattavasti enemmän rahaa kuin hän kunnalta saa. Muistisairaan ihmisen kotona asumisen turvaajana ja arjessa selviämisen takaajana hänen omaisensa antama hoiva ja apu on ehdoton edellytys. Ilman omaishoitajan antamaa hoitoa muistisairaan ihmisen on siirryttävä sairauden edetessä jatkuvaa hoitoa tarjoavaan palvelu- tai laitosasumiseen. Omaishoitajilla on oikeus saada korvaus antamastaan hoivasta, joka työsuorituksena vastaa katkeamatonta kolmivuorotyötä! Muistiliiton hallitus vaatii, että omaishoidon tuki on turvattava. Muistiliitto myös edellyttää, että kunnat noudattavat yhtäläistä omaishoidon myöntämisperustetta kansalaisten yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti. ***** Omaishoitaja on henkilö, joka pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan tarpeesta johtuen ei selviydy arjestaan omatoimisesti. Suomessa arvioidaan olevan noin 130 000 eriasteista muistisairautta sairastavaa ihmistä. Sairauden luonteesta johtuen sairauden edetessä tarvitaan yhä enenevässä määrin muiden henkilöiden antamaa tukea ja apua arjessa selviytymiseen. Sairauden vaikeassa vaiheessa apua tarvitaan kaikissa päivittäisissä toiminnoissa. Toisen ihmisen päivittäistä tukea ja apua tarvitsevia muistisairaita arvioidaan olevan 85 000. Lisätiedot: Muistiliiton hallituksen puheenjohtaja Riitta Korhonen, riitta.korhonen@muistiliitto.fi tai 0500-671191 Muistiliiton hallituksen jäsen Rakel Hiltunen, rakel.hiltunen@eduskunta.fi tai 050-5113003 jaana.juosila@muistiliitto.fic15a855a2f1846195689858a00ca2e4fhttp://www.muistiliitto.fi/fin/muistiliitto/ajankohtaista//?nid=84Mon, 21 Sep 2009 11:01:00 +0300Alzheimer´s Disease Internationalin teettämän tutkimuksen mukaan dementoiviin sairauksiin sairastuneiden määrä kasvaa ennakoitua enemmän. Yli 35 miljoonaa ihmistä sairastaa jotain dementoivaa sairautta vuonna 2010. Tulokset perustuvat Alzheimer’s Disease Internationalin (ADI) julkaisemaan World Alzheimer´s Report 2009 -tutkimukseen. Vuonna 2005 Lancetissa julkaistuun ennusteeseen verrattuna ennakoitu sairastuneiden määrä on kasvanut kymmenellä prosentilla. - 2009 World Alzheimer´s Report -tutkimuksen esiintuomien tietojen valossa on ilmiselvää, että dementoivia sairauksia ja niiden aiheuttamia maailmanlaajuisia vaikutuksia ei voida ohittaa tai vähätellä, sanoo ADI:n toiminnanjohtaja Marc Wortmann. Vuonna 2030 arvellaan sairastuneita olevan 65,7 miljoonaa ja vuonna 2050 jo 115,4 miljoonaa. Sairastuneiden luvun ennustetaan siis kaksinkertaistuvan noin 20 vuoden välein. Lue lisää raportista jaana.juosila@muistiliitto.fi