Suomessa on arviolta 7'000-10'000 alle 65-vuotiasta etenevää muistisairautta sairastavaa ihmistä (Käypä hoito 2010). Alzheimerin tauti on yleisin muistisairaus kaikenikäisillä, ja yleisimpiä eteneviä muistisairauksia esiintyy molemmissa ikäryhmissä. Otsalohkorappeumasta johtuva muistisairaus on kuitenkin työikäisillä huomattavasti yleisempää. Alle 65-vuotiailla esiintyy ikääntyneempiään enemmän harvinaisia sairaudenmuotoja. Näitä ovat esimerkiksi Hakolan tauti, Huntingtonin tauti ja CADACIL. Näitä sairauksia yhdistävä tekijä on perinnöllisyys.

Haastava työelämä paljastaa muistin ongelmat usein varhaisessa vaiheessa, mutta työikäisillä ei aina edes osata epäillä muistisairautta, jolloin muistisairaus saatetaan virheellisesti diagnosoida esimerkiksi työuupumukseksi, masennukseksi tai päihteiden käytöstä johtuvaksi unohteluksi.

Muistisairauksien oireet ja hoito ovat pääosin samanlaisia iästä riippumatta. Työikäisillä muistisairailla on kuitenkin omia haasteitaan, jotka eivät useinkaan kosketa ikääntyneempiä:

• Hyvä fyysinen kunto, ja kyky ja halukkuus elää aktiivista elämää
• Laajat sosiaaliset ympyrät, jotka herkästi kapenevat sairauden myötä aiheuttaen eristyneisyyttä ja yksinäisyyttä
• Työelämässä oleminen, kamppailu muuttuvan toimintakyvyn ja työn vaatimusten kanssa, ja todennäköisesti eläkkeelle jääminen suunniteltua aiemmin
• Työssäkäyvän puolison on myös harkittava eläkkeelle jättäytymistä, jos sairastuneen hoito sitä vaatii
• Kahden aktiivisessa elämänvaiheessa olevan ihmisen parisuhteen muuttuminen hoitosuhteeksi
• Kouluiässä tai aikuistumassa olevat lapset, jotka tarvitsevat erityistä tukea sairausprosessin varrella, kun toisella vanhemmista hiljalleen häviää kyky vanhemmuuteen

Työikäiset muistisairaat läheisineen tarvitsevat omia palveluitaan ja heille kohdistettua tukea ja apua, jonka avulla selvitä muuttuneesta elämäntilanteesta ja jatkaa elämää mahdollisimman pitkään entiseen tapaan.