Alzheimerin taudissa vaurioituu ensimmäiseksi ja selvimmin sellaiset aivojen hermoverkot, jotka käyttävät asetyylikoliini nimistä ainetta välittäjäaineena eli viestin viejänä hermosolusta toiseen. Suuri osa muistin toiminnalle tärkeistä hermoradoista käyttää juuri tätä asetyylikoliinia. Markkinoilla olevista Alzheimer-lääkkeistä suurin osa vaikuttaa lisäämällä asetyylikoliinin määrää aivoissa ja estämällä sen nopeaa hajoamista. Näin ollen muistille tärkeät hermoradat toimivat tehokkaammin.
Tähän lääkeryhmään kuuluvat donepetsiili, galantamiini ja rivastigmiini. Kaikilla näillä on osoitettu olevat hyvä teho sekä Alzheimerin tautia sairastavan kognitiivisiin (muistiin ja tiedonkäsittelyyn liittyviin) toimintoihin, päivittäiseen toimintakykyyn että käytösoireisiin. Merkittäviä eroja tehossa ei valmisteiden välillä ole osoitettu.
Nykykäsityksen mukaan lääkitys tulisi alkaa mahdollisimman varhain, koska tällöin lääkityksestä on saatavissa suurin hyöty. Lääkitys siirtää toimintakyvyn laskua ja lopulta laitoshoitoon päätymistä 8-12 kuukaudella, ja näyttää siltä, että varhain aloitettu lääkitys myös hidastaa taudin etenemistä. Lääkitystä kannattaa yleensä jatkaa myös pitkäaikaishoidossa, koska se parantaa toimintakykyä ja siten hoitoisuutta, ja lievittää käytösoireita. Lääkityksen aloittaminen jo laitoshoidossa olevalle on myös perusteltua, mikäli ilmenee hankalia käytösoireita.
Memantiini on toisella tapaa vaikuttava Alzheimer-lääke. Se vaikuttaa aivojen glutamaattitasapainoon vaikuttamalla NMDA reseptorin toimintaan. Myös memantiini vaikuttaa sekä kognitioon, toimintakykyyn että käytösoireisiin, ja sen teho on kolinergisten lääkkeiden luokkaa.
Kaikki muistisairauteen tarkoitetut lääkkeet ovat kalliita, mutta niihin on mahdollista saada peruskorvaus tietyin edellytyksin. Tämä tarkoittaa sitä, että lääkettä apteekista ostettaessa siitä saa heti 50 % alennuksen, ja kulut lasketaan sitten Kelan lääkekulujen maksukattoon. Kun henkilön kaikki lääkekulut yhteensä ylittävät noin 600 euroa vuodessa, maksaa Kela kaikki tämän yli menevät lääkekulut. Ilman peruskorvausta ei näitä lääkekuluja lasketa maksukattoon.
Peruskorvauksen saaminen edellyttää neurologin tai geriatrin tekemää B-lausuntoa, ja korvaus myönnetään vain, mikäli diagnoosina on Alzheimerin tauti. Aivoverenkiertohäiriöt tai Lewyn kappale -taudin oireet ja muutokset eivät ole este korvaukselle, mikäli arvioidaan, että taustalla on myös Alzheimerin tauti (kuten usein on laita). Kuitenkaan puhtaassa verisuoniperäisessä muistisairaudessa tai Lewyn kappale -taudissa ei korvausta ole mahdollista saada. Näissä tilanteissa voi hakea Kelan eläkkeensaajan hoitotukea, joka korvaa osan lääkekuluista.
Lääkekorvausta ei myöskään saa hyvin lievissä tapauksissa, joissa alkava Alzheimerin tauti voidaan todeta, mutta sairaus ei ole vielä dementiatasoinen eikä siitä ole -merkittävää toiminnallista haittaa. Tämä on ongelmallista, sillä mahdollisimman varhain aloitetusta lääkityksestä on kuitenkin odotettavissa suurin mahdollinen hyöty.
kela.fi: sairauspäiväraha
Yleensä näiden lääkkeiden aiheuttama virkistyminen on edullista, mutta joskus ne kiihdyttävät liikaa ja lisäävät levottomuutta, jolloin lääkityksen vähentämistä on harkittava. Kastelu on näiden lääkkeiden mahdollinen harvinainen sivuvaikutus. Mikäli yksi valmiste ei sovi tai ei tehoa, on syytä kokeilla ainakin yhtä toista tämän ryhmän lääkettä.
Nämä kolinergiset lääkkeet on alun perin kehitetty Alzheimerin taudin hoitoon, mutta ne auttavat selvästi myös Lewyn kappale taudissa. Niiden teho on hyvä myös sekamuotoisessa muistisairaudessa, jossa on Alzheimerin taudin lisäksi aivoverenkiertohäiriöistä aiheutuvia muutoksia, ja näyttöä on myös niiden tehosta puhtaassa verisuoniperäisessä (vaskulaarissa) muistisairaudessa.
