Moni muistisairas ihminen asuu kotona niin kauan kuin mahdollista, joko itsenäisesti tai hoitavan omaisen, omaishoitajan ja / tai kotipalvelun ja kotisairaanhoidon turvin. Yksinasuva muistisairas ihminen tarvitsee usein apua ja tukea jo sairauden varhaisemmassa vaiheessa.

Kotona asuminen on useimmiten sekä muistisairaan ihmisen että hänen läheistensä oma toive, jota tulee kunnioittaa. Muistisairas ihminen selviytyy parhaiten tutussa ympäristössä tuttujen rutiinien turvin.

Jotta kotona asuminen onnistuisi mahdollisimman pitkään, sen tulee tuntua turvalliselta ja miellyttävältä. Sekä muistisairas ihminen että hänen hoitajansa tarvitsevat kuntoutusta ja tukea.

Suurin laitoshoitoon siirtymistä ennakoiva tekijä ovat käytösoireet, jotka läheiset kokevat kaikkein raskaimmiksi. Myös sairauden nopea eteneminen lisääntyvine avuntarpeineen, turvattomuutta aiheuttavat tekijät sekä kävely- ja pidätyskyvyn menettäminen ennakoivat kotihoidon loppumista. Jokainen tilanne on kuitenkin yksilöllinen, ja kotihoidosta lyhyt- tai pitkäaikaishoidon piiriin ei voida ulkopuolelta määritellä. Siihen vaikuttavat mm. perheen sisäiset suhteet, läheisten mahdollisuudet omaishoitoon, omaishoitajan psyykkinen ja fyysinen terveydentila sekä saatu tuki ja apu.

Muistisairaiden edunvalvonta
Kansaneläkelaitos

MuistiKodista löytyy tietoa muistisairaille ihmisille hyödyllisistä apuvälineistä ja teknologiasta. Teknologian ja apuvälineiden mahdollisimman varhainen käyttöönotto mahdollistaa sen, että muistisairas ihminen tottuu apuvälineisiin ja oppii käyttämään niitä.
MuistiKoti

Muistisairaan kotona asumisen tukeminen

1192 kb, päivitetty 20.2.2009

Muistisairaan kodin muutostyöt

1502 kb, päivitetty 20.2.2009