Terveet aivot eivät höperöidy, muisti ei lopu kesken, eivätkä muistisairaudet kuulu normaaliin ikääntymiseen. Vuodet tosin tuovat mukanaan kognitiivisten toimintojen hidastumista, jota koulutus ja elämänkokemus kuitenkin tehokkaasti kompensoivat.
Älylliset haasteet ja aktiivinen sosiaalinen elämä ylläpitävät aivojen toimintakykyä ja vaikuttavat positiivisesti myös muistiin. Mitä enemmän aivoja käyttää, sitä vastustuskykyisemmät ne ovat muistisairauksien aiheuttamille muutoksille. Aivot rakastavat esimerkiksi kulttuuria, palapelejä, musiikkia, opiskelua ja lukemista – kaikkea, missä ne joutuvat jumppaamaan hermosolujaan.
Nuku tarpeeksi
Unen tarve on yksilöllistä, mutta siitä ei kannata nipistää. Hyvä ja riittävä uni on aivojen toiminnan edellytys sekä oppimisen että muistin kannalta, kun taas jatkuva unenpuute voi aiheuttaa muistihäiriöitä. Päivällä opitut tiedot ja taidot tallentuvat unen aikana pitkäkestoiseen muistiin.
Alle 5-6 tuntia nukkuvilla on todettu korkeampi riski sydäninfarktiin, 2-tyypin diabetekseen ja ennenaikaiseen kuolemaan kuin 7-8 tuntia nukkuvilla. Univajeen seurauksena on siis muutakin kuin pelkkää väsymystä. Vireystila, keskittymiskyky ja tarkkaavaisuus heikentyvät, jolloin onnettomuus- ja virheriski kasvaa. Muistaminen, uuden oppiminen ja luova toiminta vaikeutuu, kun aivot ovat väsyneet.
Unilääkkeistä voi lyhytkestoisesti olla apua, mutta niiden käyttö myös omalta osaltaan vaikeuttaa oppimista ja muistin toimintaa.
On hyvä painaa mieleen ns. kahdeksan tunnin sääntö: vuorokaudesta 8h lepoa, 8h työtä ja 8h mielekästä vapaa-aikaa. Jos työ rasittaa aivoja, on niitä vapaalla hyvä lepuuttaa. Jos taas työ on rutiininomaista tai fyysistä, on vapaa-ajalla hyvä jumpata aivoja vaikka ristikoilla - millä tahansa haastavalla ja aktivoivalla tekemisellä.
