Ympäristötekijät vaikuttavat aivojen toimintaan jatkuvasti, ja aivojen muokkau­tuminen onkin elinikäinen prosessi. Aivot kehittyvät niitä käyttämällä, ja aivoterveyttä edistävät sekä sosiaaliset suhteet että älylliset haasteet. Vaikka uusia hermosoluja ei juurikaan muodostu syntymän jälkeen, jatkuva uusien yhteyksien rakentuminen hermosolujen välille mahdollistaa oppimisen ja ympäristöön sopeutumisen. Syntymän jälkeen aivojen valtavassa hermosolujen verkostossa yhteyksiä on enemmän kuin niitä tarvitaan. Hermosolujen lukumäärä alkaakin hiljalleen tämän jälkeen laskea. Terveellä ihmisellä hermosolujen kato ei kuitenkaan ole sattumanvaraista, vaan hermostossa tapahtuu tarkoin säädeltyä ja hienovaraista valikoitumista, mikä mahdollistaa aivojen parhaan mahdollisen toiminnan ja suorituskyvyn.

Aivot tarvitsevat säännöllisesti ja keskey­tyksettä ravinteita ja happea pysyäkseen toiminta­kykyi­senä. Aivot ovat elimistön herkin elin, ja vaikka elimistöön on kehittynyt useita toimintoja ja rakenteita turvaamaan aivojen ravitsemisen, nämä luontaiset suojakeinot ovat kuitenkin rajallisia. Aivoja täytyy siis aktiivisesti suojata niiden terveyttä ja hyvinvointia uhkaavilta tekijöiltä. Aivojen suojeleminen on erityisen tärkeää sillä hermosolut eivät uusiudu samalla tavoin kuin muut elimistön solut, ja aivojen vaurio on tämän vuoksi aina pysyvä. Elämäntapoihin liittyvät aivojen vauriot tulevat esiin yleensä kaikkein hienostuneinta eri aivojen osien yhteistoimintaa vaativissa tiedonkäsittelytoiminnoissa.

Aivojen terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat monet elintapoihin liittyvät tekijät, esimerkiksi ruokavalio, liikunta, stressi ja päihteiden käyttö. Aivoterveyttä uhkaavat erityisesti päähän kohdistuvat iskut, humalahakuinen alkoholinkäyttö, huumausaineiden sekä liuottimien käyttö, tupakointi sekä nuuskan käyttö sekä epäterveellinen ruokavalio, kuten yksipuolinen rasvainen ja suolainen ruoka. Riittävän unella, liikunnalla ja aivoja aktivoivalla sosiaalisella kanssakäymisellä voidaan vaikuttaa aivoterveyteen positiivisesti.